keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Kaksi lukijaa

Kaksi lukijaa on käynyt läpi käsikirjoitukseni (toinen jopa kahdesti). En jaksaisi lukea omaa tekstiäni jos sen olisi kirjoittanut joku toinen. Annan suuren arvon tälle uhraukselle, varsinkin kun toinen lukija lukee mieluiten tietokirjallisuutta ja Goebbelsin kirjeenvaihdon kahlaaminen on pahasti kesken.

Lukijoiden arviot olivat pääosin melko ristiriitaisia. Lukija Yksi oli kriittisempi. Ykkönen tiivisti hämmästyttävästi sen mistä tekstissä oli kyse. Minä en sitä tiennyt.

Ykkönen sanoi, että kaksi päähenkilöä ovat liian samanlaisia, joka on varmasti totta. Hänen mielestään tekstissä olisi pitänyt tapahtua enemmän positiivisia asioita. Omasta mielestäni olin ollut yltiöpositiivinen. Kakkosenkin mielestä teksti oli positiivinen (tarjosin Kakkoselle glögiä). Ykkönen oli poiminut sepustuksestani kuluneita sanontoja kuten kekkerit, pillipiiperrys, kuolemaisillaan nälkään ja lökäpöksy. Mitä vikaa kekkereissä on? Millä lökäpöksy korvataan? Google tarjoaa ilmausta "isot housut".

Lukija Kaksi oli kiltimpi. Hän oli kaivanut tekstistä muutamia epäselviä kohtia, eri nimillä esiintyviä henkilöitä ja oikeinkirjoitusasioita. Ihan syystä, sillä olen surkea pilkkusäännöissä.

Molemmat pitivät tekstiä ainakin jossain määrin huvittavana.

On kaivettava koko p-ka taas kerran esille, mutta kun kaikki aika menee töissä, facebookissa ja Sanajahtia pelatessa.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eihän luovan kirjailijan tarvitse noudattaa pilkkusääntöjä - vain jos siltä tuntuu.

Partapappa kirjoitti...

Koska me saadaan teksti luettavaksi?
Noi korvattavat sanat, nehän on oikein hyviä. Veljelläni oli kakarana liian isot pöksyt, siksi häntä joku kutsui lökäpöksyksi. Lahtelaisina sanoimme vain lökä...

AuvoT kirjoitti...

Olen samaa mieltä että kirjailijoilla on perusvika siinä että ihmisistä tulee samanlaisia. Siis samanlaisia kuin kirjailija itse.

Olen hiljattain tutustunut toisen tamperelaiskirjalijan työhön, siis Päätalon. Hänellä on kuulema yli tuhat henkilöä. En aio lukea koko tuotantoansa, mutta ehkä jotain teosta vähän matkaa. Odotan mielenkiinnolla miten saa aikaan tuhat samanlaista henkilöä, tai onko niissä ehkä eroa.

Tosiaan, teoksesta tulisi jännempi jos henkilöissä on oikeasti eroa. Miten sen saa aikaan, en osaa antaa hyviä neuvoja. Lykkyä tykö.

Heidi kirjoitti...

Todennäköisesti sitä ei julkaista koskaan.

Tiedän tuon samanlaisuusvaaran ja olen siihen kompastunut.