Korruptio

Tämän aamun Hesarissa kirjoitetaan lääkäreiden kytköksistä lääkefirmoihin. Lääkäriliitto on suositellut lääkäreitä ilmoittamaan lääkefirmoilta saamansa tuen (luentopalkkiot ja kongressien osallistumismaksut, kongressimatkat ja hotelliyöpumiset). Tällä hetkellä vain 65 prosenttia lääkäreistä antaa luvan tiedon julkistamiseen. Todenäköisesti monet, jotka eivät anna julkaisulupaa saavat sitä "tukea" paljon. Tuki on ehkä väärä ilmaisu, sillä kyse on monesti luentopalkkioista eli lääkärille on maksettu palkkaa tehdystä työstä. Tuen määrän selvittely on hankalaa, sillä jokainen lääkefirma ilmoittaa vain ne rahat, jotka on itse maksanut. Tieto on kerättävä monesta lähteestä.

Olen päätynyt tekemään kuten lääkäriliitto suosittaa eli olen antanut luvan kaiken tuen ilmoittamiseen. En päässyt kuitenkaan millekään listalle. Tämä avoimuus on vaikuttanut ainakin minuun niin, että harkitsen tarkemmin kannattaako moista sidettä itselleen ottaa. Valikoin tarkkaan koulutukset joihin osallistun. Huvikseni en lähde mihinkään. Luentoja en halua pitää (ei ole kyllä enää pyydettykään).

Nämä listat ovat siitä hassuja, että niiden kärjessä ovat alansa parhaat asiantuntijat. Ne, joilla ei juuri muuta elämää olekaan kuin työ. Jotka ovat aina innostuneita ja kiinnostuneita alansa kehityksestä ja kehittämisestä. Listat ovat siinäkin mielessä hulluja, että työnantaja tarjoaa lääkäreiden tarvitsemaa ulkopuolista koulutusta hyvin vähän. Ilman lääkefirmoja jäisi lähes kokonaan ilman.

Lääkefirmat tarvitsevat lääkäreitä ja lääkärit lääkkeitä ja tietoa uusista lääkkeistä. Elämme jonkinlaisessa osittain vastentahtoisessa symbioosissa toistemme kanssa. En kuitenkaan usko tuon symbioosin purkamisen vähentävän kovin merkittävästi lääkekuluja. Omalla alallani käytämme edelleen sitkeästi (liian sitkeästi?) vanhoja halpoja lääkkeitä, joita kukaan ei enää vaivaudu meille mainostamaan. Uudet kalliit lääkkeet säästämme niille, joille vanhat eivät auta.

Opiskeluaikana lääkefirmojen tarjoamaa ruokaa ja juomaa nimitettiin suorasanaisesti korruptioksi. Ensimmäinen korruptioateria oli lautasellinen makkarasoppaa. Myöhemmin saimme hienompaakin ruokaa. En tiedä onko opiskelijoille enää tarjolla "korrupiota".  Minä en ainakaan enää viitsi mennä mihinkään ruoan perässä, eikä pelkkää ruokaa saa enää tarjota vaan lääkäreille annostellaan aina  ensin iso lautasellinen tietoa.

Minusta potilaalla on oikeus tietää, minkälaisia kytköksiä hänen lääkärillään lääkefirmoihin on. USA:ssa sellainen tieto on kuulemma jokaisen helposti haettavissa, meillä ei näin ole. Sairaaloissa ei lääkäri saa kuitenkaan itse sopia kongressimatkasta jonkun firman kanssa vaan työnantaja päättä kuka minnekin menee. Matkojen määrää on ainakin meillä rajoitettu.

Selitä mitä selität, ajattelette ja ymmärrän ajatuksenne. Aurinko paistaa ja lähden ulos.