Ei ole mitään sanottavaa. Pakkanen on jäädyttänyt sanat jonnekin äänihuulten tasolle. Maa on rannemurtumajäässä. Taivaan ja järvenjään raja on vaaleanpunainen ja minä haluan samanvärisen villatakin.
Tyttäreni ja hänen puolisonsa ovat hankkineet toisen espanjalaisen löytökoiran. Koirat näyttävät korvapuusteilta sohvalla kerällä maatessaan. Niillä on omat nukkumakorinsa, mutta ne makaavat itsestäänselvästi sohvalla.
Saimme tänään työnantajalta Sacher-kakun koska olimme vastanneet niin kuuliaisesti johonkin kyselyyn. Kakku oli syöty siinä vaiheessa kun itsekurini petti ja päätin ottaa palan suklaista herkkua kahvin kanssa.
Menen huomenna kollegojen lukupiiriin. En tiedä mitä on tulossa, mitä minulta odotetaan.
Romaanini julkaistiin syyskuun puolivälissä ja neljä potilasta on tähän mennessä ottanut asian puheeksi. En osaa sanoa, onko kirjan kirjoittaminen heidän mielestään jotenkin sopimatonta ja se on suoraan sanoen minulle melko yhdentekevää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti