keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Josefin verot

Kuuntelin lenkillä Päivystävät dosentit -podcastia, johon kuulijat saavat lähettää kysymyksiä, kuten maksoiko Josef lopulta ne veronsa, sillä eikös hän raahautunut vaimonsa kanssa Betlehemiin juuri siitä syystä. Ilmeisesti kyse ei ollutkaan veronkannosta vaan jonkinlaisesta veronmaksajaksi kirjautumisesta tai väestönlaskennasta.

Vietin joulun vanhempieni luona. Katsoin heidän laboratorioarvojaan, joissa ei ollut kehumista, siitä huolimatta he jaksavat kaikenlaista. Taas yksi parveke oli lasitettu. Uusi televisio hankittu. Vanhempani teeskentelevät vähän pärjäävämpiä kuin oikeasti ovat. Ehdotin, että heidän kannattaisi lopultakin hankkia yhdessä tasossa oleva asunto kaksikerroksisen omakotitalon sijaan. 

Ostin laivaliput Tukholmaan. 17-vuotiaana vietin yöni laivan lattialla, nyt hankin comfort-hytin, joka kuulostaa mukavammalta yösijalta kuin makuupussi ja tupakantuoksuinen kokolattiamatto.  Aikoinaan laivamatka oli kuukauden pituisen reissun alku, nyt vietän päivän Tukholmassa, käyn lounaalla sinne muuttaneen tuttavani kanssa ja teen mitä Tukholmassa pitää tehdä, kiertelen museoita luulisin. Katselen hyvinvoivia tukholmalaisia, joiden hartioita eivät häpeä ja koettelemukset ole pakottaneet lysyyn vaan jotka osaavat ottaa asiat kevyemmin kuin me.

5 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Comfort-hytti ja päivä Tukholmassa on hyvä yhdistelmä! Jos olet oikein aikaisin aloittamassa päivää, on Kungsgatanin konditoria Vete-Katten hyvä aamukahvipaikka (aukeaa 7.30)

Suomalainen Kyproksella kirjoitti...

Täältä katsoen oikein hyvää maailmaa, elämänmakuista, sitä oikeaa tai sitten ei. Riippuu itsestä. Taidan kurkata uudelleenkin. Kiitos!

Suomalainen Kyproksella kirjoitti...

Hyvä jos jaksaa, vaikkei ole kehumista! Se vasta jaksamista on, voipi ollakin salaista onnellista jaksamista.

Heidi kirjoitti...

Joo, olen aikaisin perillä. Pitääpä ottaa selvää missä on Kungsgatan.

Heidi kirjoitti...

Tervetuloa kurkkaamaan!