Naisten tyylikkäästi sotkuiset hiukset valuvat silmille ja miesten kauloissa
roikkuvat rennot kaulaliinat. Kukaan ei lenkkeile, kitataan viiniä ja
tupakoidaan. Ei puhuta säästä tai jääkiekosta vaan keskustellaan
aamuvarhaisesta iltamyöhään kirjallisuuden tilasta. Kaikki pitävät
tietysti puolison rinnalla rakastajaa, eikä siitä tule kenellekään paha mieli kun
itselläkin sellainen on.
Kyse on tietenkin ranskalaisesta komediasta Rivien välissä, jonka on ohjannut Olivier Assays. Elokuva kertoo piikikkäästi kirjamaailman älyköistä.
Ranskalaisia komedioita katsoo vähän kuin lukisi sisustuslehtiä, kun lehden on selannut, ei rustiikkisia huonekaluja enää himoitse. Sisustuslehtien ja ranskalaisten komedioiden parissa viihtyy hetken, mutta jälkeenpäin miettii mitä järkeä tässä lopulta oli, varsinkin kun ei edes naurattanut.
Ostin uuden repun, jonne pakkailen Pietarin matkatavaroita. Myyjä sanoi, että kyseinen valmistaja tekee reppujen Jaguaareja. Reppua ei tarvitse laittaa lentokoneen ruumaan vaan sen saa tunkea hyllylle jos ehtii ennen muita. Selkärepun saa vetoketjulla auki kuin matkalaukun ja sen tilavuus on 40 litraa. Käyn lisäilemässä sinne kaikkea turhaa. Edellinen matkareppuni oli piraatti-Samsonite, joka roikkui selässäni ryhdikkäänä kuin perunasäkki.
3 kommenttia:
Meni ensin ruumat ja lentokoneen matkustustilat sekaisin, mutta korjasin tekstin. En sitäpaitsi lennä vaan matkustan junalla.
Tuo on kyllä hyvä tiivistys ranskalaisista komedioista. Huumori on niille vierasta. Usein semmoista aika tyhjänpäiväistä lässytystä, joka tietenkin kuulostaa hienolta kun on ranskaa. Monet Woody Allen-leffat on vähän sukua ranskalaisille komedioille.
Nyt jäi avoimeksi tämä reppujen Jaguarin merkki!
Lähetä kommentti