Kiehtova elämäni

Olen ollut kolme viikkoa poissa töistä, yhden viikon lomalla ja kaksi tutkimusvapaalla. Viime yön nukuin levottomasti, heräsin viiden maissa, enkä saanut enää unta. Pyöräilin töihin aamun viileydessä. Pyörässäni on nastarenkaat. Ajaminen tuntui kuitenkin huolettoman keveältä talveen verrattuna. Menin ensin osastonsihteerin luo ja kysyin minne on tänään mentävä. Hän osasi sen minulle kertoa. Mihin joutuisinkaan ilman tuota hienoa naista. Sitten mietin missä ovat takkini ja kenkäni: ne löytyivät osastolta. Puhelinta etsin kolmesta eri toimipisteestä, onneksi osastonhoitaja oli laittanut sen talteen. Olin unohtanut Uranus-tunnukseni, jouduin soittamaan uuden. Töistä tullessa kävin pyöräkorjaamolla. Pyörä olisi pitänyt jättää sinne odottamaan renkaiden vaihtoa, varauksia ei voi tehdä. Järjetöntä, siellä niitä seisoi rivissä kymmeniä. Lopulta sovimme, että vien pyörän sinne keskiviikkona ja saan sen takaisin maanantaina. Kevät villitsee: ostin kevättakin, jota en tarvitse. Se onkin nykyään villeyden korkein aste. Kävin yhden kaverin kanssa syömässä sushia. Kohta menen nukkumaan. Elämäni on kiehtovaa seurattavaa.