Alani kokous järjestettiin erään urheiluopiston liepeillä sijaitsevassa hotellissa. Ainoa urheilusuoritukseni oli kohottautuminen hissillä hotellin aulasta toiseen kerrokseen. Miksi kokousta ei voitu järjestää keskellä kaupunkia kätevien liikenneyhteyksien päässä?
Ajoimme kollegani ja ystäväni V:n kanssa tilaisuuteen. Autossa keskustelimme eräästä miespuolisesta kollegasta. V kysyi "Onko kyseessä se mies, joka kuvaa ruoka-annoksia?". "On!", minä hihkaisin. Kun mies kaivoi illallispöydässä esille laadukkaan kameran, V alkoi etsiä käsilaukusta huulipunaa näyttääkseen kuvaukselliselta. Kollega kuvasikin lautasen sisältöä. Olin hiljattain hänen kanssaan ruokapöydässä ja hän otti kuvia lautasella retkottavista ravuista. Miehellä täytyy olla laaja kuva-arkisto erilaisista ruoka-annoksista. Muita kohteita en nähnyt miehen kuvaavan.
Mistäköhän minut muistetaan? Nainen, jolla on kirjava takki ja liian lyhyt hame. Nainen, jolla on kissa nimeltään Kerttu (kissa, jonka oksennukset ovat sieviä). Nainen, jonka nenä vuotaa ulkoilmassa. Nainen, joka aina suunnittelee laihduttavansa ja aloittavansa jumpassa lamppaamisen.
Eräs kollega oli seurannut toimintaani luennoilla, vilkaisin kuulemma aamupäivän kuluessa luennoitsijaa kolmesti ja kävin FB:ssa kaksikymmentä kertaa.
Ilopilleri K, joka katsoi artikkeliamme varten röntgenkuvat, ennusti käsikirjoituksen kohtalon. On kuulemma 95 prosentin todennäköisyys, että lehti hylkää sen. Olen vihdoin löytänyt jonkun jonka rinnalla vaikutan huikean optimistiseltä olennolta.
2 kommenttia:
Nainen, joka sepittää nasevia blogikirjoituksia?
Tuo kuva on aivan unenomaisen ihmeellinen!
Olen niin väsynyt, että ystävällinen kommennti toi tipan silmään. Olen ottanut kuvan kännykkäkameralla.
Lähetä kommentti