keskiviikko 16. toukokuuta 2012
Nits
Ihana Nits Tampere-talolla. Olisin lähtenyt heti völjyyn jos Henk olisi pyytänyt. Ei pyytänyt. Tuijotin Henkin silmiä (pikkuisen luomet roikkuivat, mutta ihan vähän) intensiivisesti koko konsertin ajan ja luin loitsuja "vie minut pois täätä, ei vaivaisia, ei B-lausuntoja, ei C-lausuntoja, ei potilastietojärjestelmiä". Loitsu ei ollut ilmeisesti riittävän tukeva. Lähden vissiin nyt sitten nukkumaan. Kiertue-elämä olisi voinut sopia minulle. Joku toinen kerta sitten.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Niin se liika työ alkaa painaan. Just hain C-lausunnon...
Alkaa sitä kyllästyyn ku kaikemmaailman valittajaa tulee pakeille. Oon tuolla vammaiset ja vammaantuneet blokissa koittannu ihmisten päähän takoa, et ottasvat vastaanotolle haukkapalaa mukaa, ni ei olis sitte kärttysällä päällä kun on lekurin kanssa naamakkain. Verensokerit matalalla.
Kannattaa syödä etukäteen (koskee sekä lääkäriä että potilasta). Tästä syystä vaikka aina on kiire, niin en jätä lounasta väliin.
Nyt Partapappa on erehtynyt. Nitsin mukaan lähtemiseen ei tarvita minkään lausunnon kirjoittamista eikä verensokerin mataluutta, sillä Nitsien mukaan lähtis kuka tahansa asioita oikein ymmärtävä ihminen missä tilanteessa tahansa :-)
Olen ollut uskollinen Saunaihon kannattaja, mutta nyt tää kohos seuraavaan sfääriin. Minä olen ollut 80-luvulta asti Nits-intoilija. Muistan tarkalleen tilanteen, kun poikkesin Hesan reissulla Fazerin musiikkiliikkeeseen. Siellä soi musiikki, johon rakastuin ihan heti. Tunne oli samanlainen kuin ihmiseen rakastuessa: miten tuntematon voi tuntua heti noin "tutulta". Myyntitiski oli tilan vasemmalla reunalla ja kassahenkilön yläpuolella oli Nitsien LP-levyn kansia seinällä, korkealla. Kassahenkilö näytti kädellä kohti levyn kantta, kun kysyin, mikä tämä yhtye oikein on. Ja kerrankin olin intuitiivinen ja ostin välittömästi levyn vaikken tiennyt yhtyeestä mitään enkä silloisissa rahavaroissani yleensä tuhlaillut mihinkään, mistä en voinut olla varma.
Ikinä en ole ollut Nitsejä livenä kuuntelemassa, koska en ylimalkaan käy missään live-esiintymisissä ja useimmiten he ovat näyttäneet esiintyvän Pakkahuoneella, joka on itselleni ihan epätyypillinen ympäristö. Tampere-taloon olisin voinut tullakin, mutta epäonnekseni oli välttämätön muu meno, joka esti.
Omassa ympäristössäni kukaan ei tunne Nitsejä (paitsi tietysti ne, jotka ovat istuneet autossani :) joten olipa lystiä havaita, että Heidi sinä tunnet!
Livenä vielä parempi kuin levyillä. Ehdottomasti parempi.
Nyt henkilö ano kyllä erehty, en C-lausunnolla tarkottannu nitsistä mitää. Ite keikkaelämässä elänny, ni ei toi nitsien musiikki tunnu sen kummemmalta. Mutta hyvä että bändin glamouri edellee vetää. Sehän tietää lisää liksaa. :D
Lähetä kommentti