Soitin tänään potilaalle laboratoriotuloksista. Kello oli puoli viisi ja minua väsytti. En ollut itse määrännyt noita tutkimuksia. Kaikki vastaukset olivat normaaleja. Kysyin potilaalta jotakin, jonka jälkeen hän huusi korvaani v-mäisellä äänellä: "Jos edes joskus joku teistä viitsisi edes vähän lukea papereita! Mikä apulaislääkäri sinä taas olet?" Tiedän, ettei se ollut mitenkään henkilökohtaista, mutta en lähtenyt kotiin erityisen hyvällä mielellä. Pukuhuoneessa hoitaja sanoi, että he saavat useinkin kuulla marmatusta. Lääkärille ei uskalleta sanoa ihan päin naamaa, että haista p-ka. Onneksi ei. Vain yksi potilas on minua lyönyt. Isku tuli todella yllättäen ja se sattui. Siitä on jo vuosia. Ei muuten tullut mieleenkään valittaa asiasta kenellekään. Olin nuori ja ajattelin sen kuuluvan työnkuvaan. Lyöjä oli sitäpaitsi pieni hauras sängyssä makaava mummo. Yritin ehdottaa mummolle kotiin lähtöä, hän sattui kuitenkin olemaan asiasta eri mieltä.
Uralla edetessään saavuttaa lopulta tason, johon ei enää ole pätevä. Olen jo aikaa sitten mennyt tuon rajan yli. Jouduin pisteyttämään apuraha-anomuksia. Pisteyttäjiä taitaa olla kymmenen, joten en todennäköisesti saanut paljon vahinkoa aikaiseksi. Olen pyöritellyt paksua hakemusnippua keittiön pöydän ääressä, kahvilassa ja taas keittiön pöydän ääressä. Olen alleviivaillut papereita. Tutkinut monta CV:tä. Jotkut kehuvat melkoisesti itseään (ei muuten auta yhtään). Toiset luettelevat harrastuksiaan. Ei ole olemassa mitään tiukkaa kriteeriä, johon tuo pisteytys perustuisi. Ei ole helppoa. Mitään ei tästä makseta. Tulee mieleen poliitikkojen päätökset, joita tehdään varmaan välillä aika vähäisin eväin. En uskalla edes ajatella. Eikä kannatakkaan.
3 kommenttia:
Poliitikot päättää lähes aina sen mitä virkamiehet suosittelee, eli esittää. Siinä on etuja ja haittoja, etu on että päätökset tulee jonkinlaisella ammattitaidolla, haittana että todelliset päättäjät ei näy ja se että virkamiesten mieltymykset tosiasiassa on paljon merkittävämpiä kuin poliitikkojen.
Haittana on että "politiikka" ei näy päätöksissä. Olettekos joskus kuulleet että "sama kuka siellä päättää (poliitikoista siis), sama meno jatkuu aina". Arvaatte nyt varmaan miksi... Ja myös miksi ns poliittiset virkanimitykset on niin haluttuja puolueiden taholta.
Toivon, että ne virkamiehet ja apulaiset olisivat fiksuja. Ainakin fiksumpia kuin vaikkapa kansanedustajat.
Alkuusa: Mielestäin ketään ei saa lyödä, paitti jos se lyönti pelastaa jonkun hengen.
Mä aikoinani otin väkeä töihin. En jaksannu mitää pitkää CV:tä lukee. Valkkasin aina sellassen, joka osas sanoo lyhkäsesti ja ytimekkäästi. Laiska mikä laiska. :(
Toivottavasti pisteytys helpottuu ajammittaa!!
Lähetä kommentti