tiistai 2. lokakuuta 2012

Ihan tavallinen viikko

Maksoin Pieron C:n itävaltalaiselle tilille 90 e (loppu maksetaan käteisellä avainta luovutettaessa) ja toivon pääseväni asustamaan hänen pittoreskissa huoneistossaan Roomassa Trasteveren kaupunginosassa joulukuun alussa. Ympäristö mainittiin eläväiseksi, joten korvatulppia kannattaa ottaa mukaan. Netissä oli turistien arvioita, jotka olivat poikkeuksetta sekä Pieroa, että hänen omistamaansa huoneistoa ylistäviä,  kaikki kansallisuudet arvioivat mörskän erinomaiseksi (5/5).

U soitti sunnuntaina. Totesin tämän viikon olevan kevyen, ei mitään erikoista. Unohdin, että pistäydyn huomenna Wienissä, perjantai on taas ihan tavallinen työpäivä ja lauantaina päivystän.

Soitin potilaalle, jota en ollut koskaan tavannut. Hoitajat lyövät joka päivä eteeni listan henkilöistä, joille minun on soitettava. Alkuun oli vaikea saada selkoa mitä soiton toivottiin koskevan (luultavammin tarkoitus ei ole keskustella säästä tai tulevista kunnallisvaaleista), sillä usein en ole itse soittoa sopinut. Tänään soitin miehelle, jota en siis koskaan ollut tavannut:
"Miten jakselette?"  mairealla äänellä. Viisi soittoa oli vielä soittamatta.
"Jalat on paskana." yllättävä veto, en hetkeen keksi mitään sanottavaa.
"Mikäs niitä vaivaa?" hieman kuivakammalla äänellä.
"Pistä nelosta silmään." huutaa mies. Taustalta kuuluu auton moottorin ääni.

Mies ei kuulostanut ihan vesiselvältä. Pääsemme lopulta molemminpuolisen karjumisen jälkeen jonkinmoiseen yhteisymmärrykseen jatkotoimenpiteistä. Joskus tulee kiusaus alkaa itse valittaa, että päätä särkee, nenä on tukossa, selkä on jäykkä, väsyttää, uni ei tule ja iho kuivuu, jollei sitä rasvaa.

5 kommenttia:

Hoo Moilanen kirjoitti...

Kyllä se viiden pisteen Luigi - ei kun mikä sen nimi oli - on varmaan sanansa mittainen mies! :)

Unknown kirjoitti...

Kyl ku oon muittenki lekureitten juttui kuunnellu, ni kaikenmaailman pikkuvioista ihmiset tulee valittaan ja saikkuu kärkkyyn.

Mainio idea toi sun et alat itte valittaan. Tarttee vaa olla sopivan huumorintajunen tyyppi luurin toises pääs.

Ittestä tarttee taas kertoo. Aikas usein mulle toi työterveyslääkäri joutu sanoon, et sä tuut aina vast viimises hädäs tänne etkä kipulääkettäkää tarpeeks syö.
No, oon mä jo oppinnu. En mee lääkärille enää olleskaa! :D

xx

Anonyymi kirjoitti...

Käyn kerran vuodessa samalla lääkärillä (jo 10 vuotta) tarkastuttamassa sydämeni. Hän aina kysyy kuulumiset (ei pelkästään terveyteen liittyvää). Minun ei 'kuulu' kysyä hänen kuulumisiaan, mutta on jotenkin sellainen tunne että ihan kohteliaisuuttaan jo pitäisi kysäistä että mites itselläsi sujuu. Ei taida kuitenkaan kuulua etikettiin????????????

mersu kirjoitti...

Travestere on ihana!

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Niin on.