keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Puuttuva pyöräilykypärä ja muita mietteitä elokuvista

Huomasin siskon syntymäpäivät FB:sta. Toivoisin, että iäkkäät vanhempanikin liittyisivät tiiviisti sosiaaliseen mediaan, ettei syntyisi unohtuneista merkkipäivistä johtuvia draamoja.

Unohdin tänään töihin lähtiessäni pyöräilykypärän eteisen hyllylle, enkä viitsinyt palata sitä hakemaan. Kypärä antaa minulle valheellisen turvallisuudentunteen, se rakentaa vankat seinät ympärilleni. Poljin reippaasti töihin ja takaisin kotiin YLE:n Arenan musiikkiohjelmia kuunnellen. Kuulokkeet korvilla on vaikea kääntää päätään, sillä ne tuppaavat irtoamaan korvista. Minulla on sellainen korvamalli, ettei niissä pysy mikään nappikuuloke. Jonkinlaisella pienellä plastiikkakirurgisella toimenpiteellä korvistani saattaisi saada kelvolliset. En työmatkalla näe enkä kuule mitään, mutta onhan minulla kypärä, joka suojelee kaikelta pahalta. Paitsi tänään ei siis ollut.

Kuuntelin Jake Nymanin ohjelmaa Tähtisumua, sillä se on sopivaa kuunneltavaa kroonisten sairauksien (ei omieni) rassaamille aivoilleni. Ohjelmassa Anki lauloi kammottavan suomennoksen Cherbourgin sateenvarjot elokuvan melodiasta. Tuo melodia on muistaakseni elokuvan ainut. Elokuvassa lauletaan kaikki vuorosanat. Kävin koululaisena katsomassa taideteoksen ystäväni Sarin kanssa. Pitkään huudahdimme toisemme nähdessämme Cherbourgin sateenvarjot, jolloin kuului muistaa tuo pieni sävelmä. Elokuvassa oli jatkuvasti romanttisen viheliäinen ilma.

tuuli kulkee poskiani viilentää
sumun jälkeen tähdet jälleen välkähtää
kysymykset vastausta vaille jää
missä kuljetkaan muistan vain sun

Vähän vanhempina katsoimme elokuvan Rakkauden kieli. Elokuvan valmistumisvuosi oli 1969, ja se oli aikoinaan hyvin suosittu ja pyrki olemaan "valistava". En tiedä minä vuonna se saapui Kuopioon, mutta olin hyvin todennäköisesti liian nuori katsoakseni sitä laillisesti.  Kotona sanoin meneväni katsomaan elokuvaa Navarronen tykit. Ilmeisesti mitään uskottavaa valhetta ei kaupungin suppeahko elokuvatarjonta tuolloin suonut. Kunpa televisio esittäisi tuon elokuvan ja mahdollisesti myös Navarronen tykit, jota en ole vieläkään nähnyt. Ne voitaisiin näyttää Teemalla vaikka peräkkäin.

1 kommentti:

Amalia kirjoitti...

Ja olihan se niin romanttinen. Vallakin oli just löytänyt elämänsä "miehen" :) TV stä vuosien jälkee, se ei enää niin hyvä ollutkaan.