torstai 29. marraskuuta 2012

Tietoturvallaan

Osallistuin taas esimieskoulutukseen, olen sen verran erikoinen kouluttautuja, ettei minulla ole ainuttakaan alaista. Siksi olenkin oiva asiantuntija. Koulutuksessa on ollut luennoitsijoita omalta työpaikaltani sekä yksityisistä yhden naisen kouluttajafirmoista. Työpaikan asiantuntijat ovat olleet kuivan asiallisia, moneen kertaan on ehtinyt tarkistaa, milloin kahvitauko alkaa. Kaupalliset esimieskouluttajat ovat hehkuneet intoa, naiset kääntyilevät yleisön edessä sievissä mekoissaan, heidän silmänsä etsivät katsekontaktia ja he nojautuvat kohti yleisöä. Heidän diansa ovat lilan värisiä. Tämän päiväinen nainen muistutti meillä olevan vain yhden elämän, pitää miettiä mitä haluaa. Moni harkitsi heti työpaikan vaihtoa. Kun saliin astuu ulkopuolinen, puolueeton taho, alkaa sellainen tietojärjestelmien parjaus, ettei sille tahdo tulla mitään loppua, vaikka esiintyjä haluaisi siirtyä jo korkealentoisimpiin aiheisiin. "Täällä on niin paljon tietoa ja osaamista!" vaikersi  liladiainen nainen.

Ryhmässämme on vain lähiesimiehiä, joilla ei ole todellista valtaa, sillä sitä on taloudellinen valta, resurssit, joilla hommia tehdään. Merkittävät päätökset tulevat korkeammalta taholta ja esimiehen on vietävä ne eteenpäin, oli sitten näiden asioiden takana tai ei. Siitä hyvästä maksetaan tälle esimiehelle hieman parempaa palkkaa kuin muille.

Katsoin työpaikkani tietoturvakoulutuksen intrasta. Tulin siihen tulokseen, ettei nettiin pidä missään olosuhteissa mennä, ei varsinkaan älypuhelimella eikä etenkään FB:iin. Sieltä ne rikolliset ryömivät viattomalle kotikoneelle ja alkavat tehdä ties mitä ihmiskauppaa, kun ensin ovat vieneet rahat omalta ja sukulaisten pankkitileiltä.

Oikeasti potilaan yksityisyyden suurin uhka ovat lääkärinkierrot ja päivystys, jossa potilaat makaavat verhoilla toisistaan eroteltuina. Eräs lääkäri kertoi, että heillä muut potilaat sekä omaiset pitävät kuulosuojaimia, joista kuuluu musiikkia. Hieno idea päivystystä varten, odotusaikakin kuluisi rattoisammin Iskelmäradiota tai iltahartautta kuunnellen

8 kommenttia:

Annikki kirjoitti...

liladiainen nainen on ihanan kuuloinen sanayhdistelmä.

Hoo Moilanen kirjoitti...

Ollapa liladiainen nainen.

bert kirjoitti...

Liladiainen nainen kuulostaa suomalaiselta fantasiaromaanilta.

Unknown kirjoitti...

Meilläpäin jos joutuu päivystyksee meneen, ni voi halutessaan jonottaa kotona. Soittavat tai tekstaavat sit ku alkaa oma vuoro olla käsillä. Mulla sairaala on naapurikorttelis, et lyhkäin matka jos joskus tarttee mennä. :)

Mukavaa viikollopunalkuu sulle!!

Anonyymi kirjoitti...

On se ihme, että tietojärjestelmiin ei saada käytettävyyttä, vaikka asiasta on puhuttu jo vuosia.
Ilmeisesti palaute ei mene todellisuudessa läpi ollenkaan. Siihen viittaa juuri tuo (jos oikein ymmärsin), että järjestelmien ongelmista puhuttaessa kouluttaja hoputtaa uusiin aiheisiin.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo kuulosuojainten käyttäminen ja radion kuuntelu kuulostavat herkän miehen näkökulmasta jopa viehättävältä ajatukselta. Se viestii selkeästi, että nyt on asiaa, jota ei saa kuulla, luo jonkinlaista turvallisuuden tunnetta ja ennen kaikkea mielihyvää siitä, että saa ottaa toisen huomioon noinkin herkässä asiassa. Samalla sitten, kun itse asiakkaana käsittelee ja muilla on luurit päässä, saa saman vastapalveluksen ja tunne-elämyksen siitä, että muut kunnioittavat itseä.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Jostain syystä kuulokkeiden käyttö unohtui nopeasti.

Anonyymi kirjoitti...

Todella harmi. Tuskin kenellekään toisia ajattelevalle liikaa ylimääräistä vaivaa syntyy ja loppujen lopuksi kaikki hyötyvät.