lauantai 14. joulukuuta 2013

Kumous

Vanhan ystäväni tytär laulaa feministisessä kuorossa: "Päivystävää hermolepoa patriarkaatin pauloista, feministinen koti sielulle ja sydämelle", sanoo kuoron esite. Kuoron nimi on Kumous ja siinä näytti laulavan yksi nuori mieskin. Mies seisoi joukossa sen näköisenä, ettei olisi ihan varma kuuluuko porukkaan vai ei. Kuoro esiintyi Annikin puukorttelin joulutapahtumassa. Kuorolla ei ole johtajaa, vaan homma hoituu demokraattisesti. Olen huono sanomaan esityksen tasosta mitään, sillä äitini soitti juuri kun Kumous alkoi laulaa. Vanhempani ovat Espanjassa, viime reissulla isän korvasta meni kuulo, nyt äidin silmästä näkö. Tai ei se kokonaan mennyt, mutta kuva on jotenkin vinksallaan. 

Nuoruudessani epätasa-arvo oli selkeämpää kuin nyt. Onko enää edes epätasa-arvoa? Naisista ei voinut tulla pappeja. Vain tyttöjen arveltiin tarvitsevan oppia kotitaloudessa sillä naisillehan ne työt luonnostaan kuuluivat. Pojat nikkaroivat koulussa linnunpönttöjä ja tytöt väkersivät lapasia. Oli vielä olemassa poika- ja tyttökoulujakin. Tyttökouluissa katsottiin jostain syystä tyttöjen tarvitseva opetusta vuoden pidempään kuin poikien.

Ongelmat eivät enää ole samalla tavalla näkyvissä, naisia ei vaan ole yhtä paljon johtavissa asemissa kuin miehiä. Miehet jäävät heikommalle avioerotilanteissa kun päätetään kenestä tulee lapsen pääasiallinen huoltaja.

Isäni isä oli maanviljelijä. Hän nousi navetalle aamuvarhain ja nukkuikin yönsä tuvan nurkassa ja kesäisin porrastasanteella vanhassa hetekassa. Mummo petasi petasi vaarille huonommat lakanat, sillä miehen vältti niissäkin nukkua. Mummo uinui hienossa kammarissa uudessa valkoisessa sängyssä, paremmissa petivaatteissa. Mummolla oli peilipöytä, posliininen ruusukuvioinen vesikannu ja vati.

Vaari söi lihasta läskipalat ja istui aterioimassa tiskipöydän nurkalla. Hän poltti tupakkaa, jonka kääri itse ja pujotti pieneen pilliin. Sisällä ei saanut polttaa. "Vakkainen mies", mummo sanoi vaarista. Vakkainen mies ei saanut tehtyä riittävän nopeasti asioita, jotka olivat korkealla mummon prioriteeteissa. Vakkainen mies oppi sulkemaan korvansa ja hermostui harvoin. Lopulta mummo ja vaari muuttivat kirkonkylälle rivitalokaksioon. Mummo nukkui makuuhuoneessa ja vaari olohuoneessa. Vaari sairastui parkinsonin tautiin, mutta siitä huolimatta loppuun saakka lenkkeili. Vaari kiersi joka päivä kahteen kertaan talon ympäri. 

2 kommenttia:

Dessu kirjoitti...


Minä olen kuullut kerrottavan maanviljelijä-isoisästäni vähän samaa siltä osin, että mummo pisti hänet nukkumaan tuvan nurkkaan huonoissa lakanoissa, mutta vain talveksi.

Kesäksi mummo määräsi hänet nukkumaan viereensä makuukammariin.

Syyksi moiseen menettelyyn arveltiin, että kesällä talon piikatytöt yöpyivät piha-aitassa. Vaarilla oli kuulemma taipumusta yöjalkailuun.

Dessu

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Savolaisella pientilalla ei ollut moisia houkutuksia, ei piikoja tai renkejä, raskasta työtä vaan.