Tässä keskiöisessä hiippailussa on jotain erityistä, rauhoittavaa. Nukuin taas päiväunet (tai oikeammin ehkä iltaunet), joten on hieno rentoutunut olo, varsinkin kun ei tarvitse mennä huomenna töihin. Tällä viikolla tehtäviini on kuulunut lähetteiden käsittely; maanantaina minua odotti 42 lähetettä, eilen sain määrän kirittyä yhdeksääntoista ja tänään viideltä töistä lähtiessäni niitä oli taas 26. Se lievästi lannisti minua.
Huomenna saapuu kotiini ruokavieras tai mahdollisesti kaksi. Kävin ostoksilla paremman väen kaupassa, jossa saa maksaa kaikesta vähän enemmän, joka tekee ruoasta tietysti maukkaampaa. Kalatiskillä esitin visioni ruokalajista, johon laitetaan kahta eri kalaa, tuoretta chiliä, jättikatkarapuja ja vihanneksia. Minä puhuin keitosta, mutta nuori mies tiskin takana ehdotti välimerellistä pataa, saa nähdä mitä siitä tulee. Ostin valkoviiniä, olin suunnitellut kerrankin ostavani Chablista. Seisoin hyllyjen edessä ja ihailin pulloja, jolloin myyjä ryntäsi apuun (Alkossakaan ei enää saa olla rauhassa). Nainen ehdotti selvästi halvempaa viiniä, enkä kehdannut olla ostamatta sitä.
Katsoin Areenalta dokumentin amerikkalaisesta naisesta, joka ohjasi elokuvaa Intiassa. Alan pitää yhä enemmän dokumenteista. Oikea elämä on niin paljon mielenkiintoisempaa kuin fiktio. Intia on hullu maa, siellä pitäisi varmaankin käydä. Intiassa on lukuisia uskontoja, joista valita. Uudelleensyntyminen kuulostaa jotenkin paljon mielenkiintoisemmalta kuin ikuinen elämä taivaassa. Pidän maailmasta niin paljon, että jatkaisin mielelläni täällä, vaikka tämä onkin välillä paska paikka.Toivoisin kuitenkin syntyväni uudelleen ihmishahmossa ja omaavani lukutaidon, niin monta hyvää kirjaakin on lukematta. Mielellään en putkahtaisi maailmaan ainakaan minään viemärieläimenä, jos saa toivoa.
Katsoin vielä tositelevisio-ohjelman, jossa kolme suomalaissyntyistä amerikkalaista miestä etsi Suomesta tyttöystävää. Kemia joidenkin välillä tulee ruudunkin läpi. Mikseivät ohjelmaan osallistuvat tunnu sitä huomaavan. Noin yleisesti ottaen sitä kemiaa ei ole. Jos sitä olisi, ei tarvitsisi miettiä toisen hyviä ja huonoja puolia, eihän ikäviä puolia edes huomaa, kun joku ihminen kolahtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti