Verkosto

Eilisiin juhliin oli kutsuttu paljon (jonkun mielestä ehkä liikaa) savolaisia (isäntä on kotoisin Iisalmesta ja emäntä Pielavedeltä).

Juttelin pariskunnan kanssa, joka oli etäisesti tuttu Kuopion ajalta. Mies asusti vuosia sitten jonkin aikaa ex-mieheni veljen kämppäkaverina. Kyse oli siis kovin läheisestä tuttavuudesta. Hädissään ihminen yrittää löytää yhteyden edes johonkin tuttuun.

Keskustelimme siitä miten he olivat tavanneet. Naisen version mukaan mies oli istunut pöydässä häntä vastapäätä ja kysynyt "Oletko lukenut Tuntemattoman sotilaan?". Nainen ei ollut sitä vielä silloin lukenut. Seuraavaksi mies kysyi "Oletko lukenut Sadan vuoden yksinäisyyden?" Sitäkään nainen ei ollut edes avannut. "En minäkään!", mies hihkaisi. Heidän välilleen oli löytynyt selvä kohtalonyhteys. Jos tässäkään ei olisi tärpännyt niin olisiko mies kysynyt seuraavaksi "Oletko lukenut Rikoksen ja rangaistuksen?"

Kun johonkin ihmiseen on ihastunut, etsii kaikenlaisia yhtäläisyyksiä. Ai sinäkin pidät pistaasipähkinöistä, kutiat jalkapohjista, puhut kissallesi, olet horoskoopissa härkä, olet syntynyt Kätilöopistolla ja sinulta on leikattu umpisuoli! Tämä on kohtalo! Näin oli tarkoitettu!

Olen huomannut, että minulle on muodostunut jonkinlainen löyhä verkosto Tampereelle. Verkostot ovat tärkeitä, sillä ne tekevät elämästä helpomman. Sodankylästä kotoisin oleva kampaajani hommasi minulle kämpän elokuvajuhlien ajaksi. Kaupungin majoituskapasiteetti on melko vähäinen ja kauhtuneesta hotellihuoneesta olisi joutunut maksamaan 145 euroa. Siis jos huoneita olisi löytynyt. Luosto-hotellikin oli loppuunvarattu.