Innokkaalta lukiolaistytöltä näyttävä lääkäri poisti jalastani luomen. Hän tuikkasi sääreeni puudutetta, leikkasi, kuroi haavan kasaan ja liimasi päälle lapun. Kehuin hänen näppäryyttään. Aikaa kului vajaa viisitoista minuuttia. Lääkäri oli kuulemma suunnitellut kirurgin uraa ennen kuin sai lapsen.
Vedin farkut jalkaani ja työtakin päälleni ja kiiruhdin takaisin työpaikalle. Portaita noustessani huomasin farkun lahkeessa jotain tummaa. Työtakin helma oli punaisissa veriroiskeissa. Kävelin huolettomasti vastaanotolle odottavien potilaiden ohi ja pyysin apua hoitajilta, jotka pyyhkivät verisen jalkani, laittoivat haavan ylle uuden lapun ja päälle vielä kääreen. H toi lopuksi minulle pillimehun.
Ihanaa olla hoidettavana. Virkistävä päivä. On kivaa vaihtelua kun pääsee luomenpoistoon.
Luin Imagesta lapsensa menettäneen naisen päiväkirjamaisia merkintöjä. Naisen aikuinen lapsi oli tehnyt itsemurhan, joten naisen suru sisälsi sietämättömän määrän syyllisyyttä. Vanhempien kuuluu kuolla ennen lapsiaan. Isät ja äidit rakastavat aikuisia jälkeläisiään enemmän kuin nämä vanhempiaan. Lasten saaminen tekee ihmisestä käsittämättömän haavoittuvan. Imagen juttu oli karu, mutta itkettävä.
5 kommenttia:
Toivottavasti se luomilääkäri ei lue tätä niin, että kuittailet siitä, että hän laittoi liian ohuen tukon! ;)
Se Imagen juttu oli erityisen koskettava varmaan siksi, että sentimentaalisuus loisti poissaolollaan. Työläitä käytännön toimia & ongelmia niiden kanssa ja jäätävä syyllisyys.
En kaihda kuoleman kohdanneita - aika ansiokkaasti ja aiheesta hän huomautti siitä miten ihminen jätetään yksin - mutta tuosta opin sen, että en erehdyksessäkään kysy voinnista vaan asettelen sanani jotenkin muuten.
Ei uskoisi, että joku voi kuitata kuoleman niin, että mitäpä itsemurhaa suremaan. Pakko se oli uskoa, kun kerran niin oli kirjoitettu.
Oli tosiaan mielenkiintoinen tulokulma asiaan, että tytöstä itsestään ei kerrottu käytännössä mitään. Puhuttiin vain kuvan surullisista silmistä ja selän untuvakarvoista. (Anoreksia?)
Olitpa reipas ja rohkea kun et itkenyt operaation aikana!!
Vaimoa nauratti erityisesti pillimehu!! Meillä se liittyy tiettyyn vitsiin. Tai oikeammin entisen tukiperhelapsen sanomiseen. :D
Miksi poistatit luomen? Oliko se epäilyttävän näköinen?
Minullahan mies poistattaa nykyään kaikki liian mustaksi äityvät luomet, koska hänellä löytyi melanooma, onneksi pinnassa pysynyt ja leviämätön. Hän myös kuvauttaa minulla säännöllisesti kroppansa osissa, panee kuvat koneelle, suurentelee ja vertaa entisiin. En tiennyt, että hän olsi niin systemaattinen. :) Kerran syövän koskettama, aina varuillaan.
Ystävä (kollega, onkologi) suositti poistamaan. Toivotaan, ettei ole melanooma.
Toivotaan!
Unto meni poistattamaan omituista korvan sisälle kasvanutta ihonväristä luomeaan, luuli sitä ensin punkiksi. No, se sai jäädä korvaan, aivan harmiton, mutta samassa yhteydessä iholääkäri katsoi muitakin ja sanoi, että tässä pohkeessa on yksi liian musta luomi. Se oli muutoin aivan pieni ja huomaamaton, mutta liian tumma.
Lähetä kommentti