Jääkaapin siivous on jännittävä arkeologinen retki. Koskaan ei tiedä mihin törmää.
Italialainen kuivaliha ei säily edes kahta kuukautta! Minulla on pullollinen kaverin valmistamaa puolukkalikööriä! Lidlistä ostettu maustekastike vaikuttaa vielä toimintakykyiseltä! Halkaistua sipulia ei kannata säilyttää muovipussissa (uskokaa tai älkää se muuttuu väriltään mustaksi, sen tunnistaa sipuliksi rakenteesta)! Ja niin edelleen. Opettavainen kokemus, joka pitäisi uskaltaa kokea useammin, mutta olisiko se silloin yhtä jännittävä?
Kun jääkaapin sisältöön on tutustuttu, suoritetaan tiukka triage: biojätteisiin, lasinkeräykseen, kartonkikeräykseen ja saa lisäaikaa. Sitten on se osa, joka ei ole vielä jätettä, mutta kohta on. Vaikka tietää, ettei aio lähivuosina valmistaa kovinkaan paljon ruokia, jotka maustetaan kalakastikkeella, niin olettaa sen säilyvän lähes loputtomiin.
Sähläsin käsikirjoitukseni parissa ja muutin menneen aikamuodon preesensiin, mutta toisaalta aion pitää osan teksiä siinä menneessä aikamuodossa. En tiedä onko ajatus hyvä vai huono. Tekstiä on vasta 37 liuskaa. Jotkut kirjoittelevat tekstejään kevytmielisesti sieltä täältä, minä en vaan voi. Etenen alusta loppuun ryömimällä.
2 kommenttia:
Koulussa opetettiin, että pitää käyttää preesensiä & perfektiä ja imperfektiä & pluskvamperfektiä; en tiedä onko sellainen voimassa vielä.
Saalistin minäkin jääkaapissani, viime viikolla. Meillä on jenkkikaappi eikä tällainen notkea kuin rautakanki näe sinne jokaiseen paikkaan joten välillä otan ja istahdan lattialle argeologisia aarteita saalistamaan.
Minä kyllä kirjoitan kirjaa sieltä täältä ja välillä kirjoitan itselleni muistiin kappaleiden väliin että; tähän sitten sitä, tätä ja sellaista.
Mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!
Lähetä kommentti