Sain Sanastolta korvauksia kirjastani. Ajattelin ostaa rahalla suopläntin ja ryhtyä suojelemaan sitä. Suonsilmäkkeen olisi hyvä olla saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla, sillä en omista autoa. Olisi kiva matkustaa silloin tällöin omaa suotilkkua katsomaan. Kaveri lupasi myydä sopivaa suomaata, jonne tarpoisi bussipysäkiltä vaivaiset neljä kilometriä. (Jokaisesta lainauksesta saa Sanasto -korvausta noin 25 senttiä.)
Vietimme kirjoittajaporukan pikkujoulua teetä naukkaillen. Ostimme toisillemme kirjalahjat, jotka jaettiin satunnaistetusti. Tällä kertaa käytimme arvontaohjelmaa ja kirjateemana olivat novellit. Pohdimme jo seuraavan vuoden teemaa, joka voisi olla vaikka huonoin romaani tai traumatisoiva kirja.
Pikkujoulun jälkeen söin makaronilaatikkoa, jonka valmistin jo sunnuntaina. Vaikka olen nauttinut valmistamaani lohturuokaa useampana päivänä, se ei näytä loppuvan millään. Yritin tuunata sitä chilikastikkeella, mutta siitä huolimatta sen maku ja koostumus alkavat jostain syystä hieman tympäistä.
Kaivoin jouluvalot esille ja istun tunnelmallisten led-valojen paisteessa ja haaveilen jouluisista suklaarasioista.
5 kommenttia:
Hienoa, että kirjastokorvaus on tuonkin verran! Ilmeisesti se on aiemmin ollut paljon vähemmän.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Ikuinen makaronilaatikko on kyllä jotenkin suomalaisinta mitä tiedän.
Hoo Moilanen is back!
Ikuisella makaronilaatikolla ratkaistaan maailman ruokaongelmat.
Makaroniloota maistuu hyvältä j-kaappikylmänä. :)
Lähetä kommentti