Metsossa järjestetään filosofian iltoja ja päätin minäkin, filosofisesti sivistymätön, lähteä kuulolle. Tämän illan otsikkona oli "Mitä sanamme merkitsevät, miksi ja mitä sillä on väliä?" Ihmisillä on valtava filosofisen sanan tarve, sillä en meinannut löytää istumapaikkaa.
Joku väitöskirjatutkija väänteli sanojen merkityksiä niin, että tuli mieleen, että onko tuolla sitten lopultakaan väliä. En jostain syystä saanut suuria oivalluksia sanojen ruumis, keho ja kalmo pyörittelystä. Ei minulla silti ole mitään kielifilosofiaan vastaan.
Luennon jälkeen joku yleisön joukosta pyysi kommenttipuheenvuoroa ja ryhtyi puhumaan koulukiusaamisesta, eikä puheelle meinannut tulla loppua. Tärkeä asia sinänsä, mikä minä olen häntä moittimaan.
Oletteko pohtineet kumpi oli ensin ajattelu vai kieli? Tai syntyikö kieli ajatellessa vai ajatus puhuessa? Minä nimittäin en ole. Tällaisiin kysymyksiin törmäsin kielifilosofiaa googlatessani. Näitä lähden pohtimaan tuonne peiton alle.
6 kommenttia:
Aika abstraktia oli.
Luennon jälkeen ensimmäisen puheenvuoron ottanut mies oli tainnut jäädä vähän jumiin käsitteidensä kanssa. Miten se, että koulukiusaaminen muistettaisiin joka käänteessä nimetä väkivallaksi, auttaisi poistamaan sen?
Kielifilosofia on top kympissä maailman mielenkiintoisista (humanist) aiheista!
Ana: Annan ehdottomasti kielifilosofialle vielä uuden mahdollisuuden.
Hoo Moilanen: Sinäkin olit siis paikalla!
Juu! Istuin pari penkkiriviä taaempana kuin sinä, melkein samalla kohdalla.
Esimerkki halla-aholaisten termistä "maahanmuuttokriittisyys" oli osuva.
Jos joku erehtyy luulemaan "rajat kiinni" -ihmiseksi, voi viatonta esittäen vedota kritiikki-sanan toiseen merkitykseen analyyttinen.
Osallistumatta juuri tähän kyseiseen tapahtumaan uskallan arvata, että kommenttivuoron käyttäjä on eräs vakionaama kaikenlaisista keskustelutilaisuuksista. Aiheesta riippumatta kommentin sisältö aina sama, samoin kiusallisen pitkä monologi. Jumissa ehkä vähän muunkin kuin vain käsitteiden kanssa.
Saatan uskoa, bert. Olen ennenkin törmännyt. Pitkä mies, silmälasipäinen, harmaa pitkä parta. Tyyppiä, joka rakastaa omaa ääntään ja pitää sanojensa sisältöä hyvin arvossaan toisin kuin ehkä kuulijakunta.
Lähetä kommentti