Huomenna alkaa taas arki. Yritän järjestellä vaatteitani, hiuksiani ja eväitäni sitä varten. Paras olisi mennä töihin jo tänään. Tehdä vähän jo valmiiksi, mutta hullunahan sitten pidettäisiin. Olen tosi hyvä stressaamisessa, se on vahvuuteni. Aiemmin kävin lomallakin töissä, ihan vaan pistäytymässä ja totuttelemassa. Työaamu loman jälkeen on kuin kylmään veteen astuisi, pian siihen tottuu ja vesi alkaa tuntua sopivan lämpöiseltä.
Antti Eskolalta julkaistaan postuumisti kirja, jossa hän taas kerran pohtii vanhenemista. Kirja arvosteltiin Aamulehdessä viiden tähden arvoiseksi.
Professori kirjoitti katsovansa joskus nettipornoa, kertoo Aamulehti. Jos joku nuori lapsiperhearkea elävä isä kertoisi julkisuudessa nettipornoharrastuksestaan, vaikuttaisi se lähinnä säälittävältä.
Miten tämä nyt tähän nettipornoon meni? Aion lukea kirjan, joka käsittelee kuitenkin pääasiassa ihan muuta kuin seksiä (vanhusten seksiäkin saa ja pitää käsitellä). Pidin Eskolan edellisestä kirjasta "Vanhuus" ja tämä "Vanhanakin voi ajatella" on viimeinen.
Kirjan viimeisen kappaleen otsikko kuuluu "Kiitos seurasta ja hyvää yötä". Kirjoittaja tiesi, ettei enää olisi kirjan julkaisua seuraamassa.
2 kommenttia:
Tämä minun on luettava. Olen juuri alkanut itsekin taas kerran pohtia vanhenemista.
Nettipornosta tuli mieleen eräs tapaus. Mieheni oli auttamassa erästä vanhaa pariskuntaa jumittavan tietokoneen kanssa. Vaimo valitti, että mikä se 'pom'-sana on, joka aina siellä pomppaa esiin. 'Pom' oli 'porn', mies oli käynyt melkosen paljon pom-sivuilla. Sivut olivat vilisseet pitkään, kun mieheni siivosi konetta.
Kuuntelin radiosta seksitutkijaa, joka sanoi, ettei nettipornotutkimukseen löydy enää vertailuryhmää (sellaisia, jotka eivät olleet nettipornoa koskaan katsoneet).
Lähetä kommentti