Metsokirjaston kahvilassa "dj" alkaa ihan kohta soittaa levyjä. Musiikki kuuluu avoimissa tiloissa joka nurkkaan, näin luulisin. Anneli Kannon chick lit romaanissa "Ihan pähkinöinä" verrataan avokonttoria lattiakanalaan. Tämä muistui nyt jostain syystä mieleeni. On hienoa jos luetusta kirjasta jää jonkinlainen pieni muistijälki.
Kävin aamulla vesijumpassa, jossa me keski- ja vanhusikäiset naiset heiluttelimme allejamme Popedan ja Kikan musiikin tahdissa. Paikalla oli yksi kiintiömies. Jumpassa toivotetaan hyvät huomenet, jota arvostan suuresti. Musiikkia voisi uusia. Kuulostaa siltä, että yhdessä kappaleessa laulettaisiin rantanaamiosta, mutta kyseessä on varmasti sitkeä väärinkuulemisilmiö. Kun venyttelyjen kohdalla alkoi soida Heinillä härkien, ohjaaja kävi vaihtamassa kappaleen.
Ei se musiikki kuuluu tänne alakertaan kuin sen verran, että se häiritsee, mutta siitä ei saa selkoa, eikä musiikkinautinnosta voi puhua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti