Hulahulaa

Juhannus kului varsin hillitysti ja suuremmilta vaurioilta säästyttiin. Kallistin pääni pielukselle selkeästi ennen puoltayötä. Vietimme perinteistä Yhteishyvä-juhannusta (ruokalista perustui kyseisen julkaisun ehdotuksiin, ei tosin ihan orjallisesti). Hyvää oli kuitenkin.

Kuuntelimme musiikkia, jota viitsii kuunnella ainoastaan juhannuksena alkeellisissa mökkiolosuhteissa.

Tänään liiteristä löytyi hulahula-vanne, jota yritin pyrörittää. Se teki keskimäärin kolme pyörähdystä (yhden vyötäröllä, yhden reisien ja yhden polvien tasolla), jonka jälkeen rinkula putosi nilkkoihin ja pyörivä liike pysähtyi. Kaulalla se pyöri pidempään.

Jossain tiedotusvälineessä on kehuttu hulahula-vanteen kieputtamisen kaventavan vyötäröä ja nyt vanteet on myyty kaikkialta loppuun. Kohta niitä saa ostettua kirppiksiltä.  En tiedä olisiko urheiluliikkestä hankittua painavampaa vannetta helpompi pyörittää. Uskon tai ainakin toivon niin.

Nyt kuuntelen kotona yläkerran naapurin remonttia.