Kirjoitin aiemmin, että haluaisin nähdä näytelmän, jossa olisi vain se toinen puoliaika, sillä alku on usein tylsää pohjustusta, ja kaikki jännittävä ja koskettava tapahtuu vasta väliajan jälkeen.
Turun kaupunginteatterin produktio yhtiöstä nimeltään Nokia toimii toisin. Näytelmä alkaa sillä ärsyttävällä Nokia tunella ja siitä mennään täyttä vauhtia eteenpäin, eikä katsoja todellakaan ehdi kyllästyä. Loppupuolella teki mieli yhden kerran vilkaista varovasti kelloa iPhonesta.
Näytelmän ensimmäisen osan ehdoton ykköshahmo on Jorma Ollila, jota näyttelee erinomainen Taneli Mäkelä. Mäkelän notkeaa liikkumista näyttämöllä on ilo seurata. Kun Ollila väistyy, alkaa yhtiön alamäki tai yhtiön alamäen alkaessa Ollilan pitää lähteä. Näytelmässäkin alkaa ihan hienoinen alamäkin, vaikka hyvä se on edelleen. Ei ehkä enää loistava.
En olisi uskonut, että matkapuhelinfirman tarinasta voidaan tehdä näin kiehtova ja vetävä näytelmä. Jälkeenpäin tuli mietittyä, että mikä kaikki oli lopulta totta ja mikä kirjoittajan mielikuvituksen tuotetta.
Visuaalisesti näytelmä täytti ison näyttämön hyvin ja kekseliäästi. Lentokone oli pari yhteen pultattua istuinta, tehtaan työntekijät pelkkiä suojakypäriä. Moni näyttelijä veti useita rooleja, mutta silti katsojan pää ei mennyt sekaisin.
Kun Nokian nousu ja tuho on koskettanut omia sukulaisiakin, tuli mieleen, että jotain tästä tarinasta puuttui: Niiden näkökulma, jotka jäivät tyhjän päälle. Niiden, joilla ei ollut hulppeita optioita. Salon kaupungin nousu ja tuho. Varmaankin tähän ratkaisuun päädyttiin tietoisesti.
Jos Jurkan Jane! Jane! Jane! oli pieni naisten tekemä näytelmä vessan kokoisessa tilassa, Nokia oli korskea miesten juttu vähintään asemahallissa. Naisten tehtävä oli pääasiassa antaa lupa seuraavaan urakiemuraan. Sami Keski-Vähälä oli tehnyt nokkelan tekstin, Mikko Kouki jouhevan ohjauksen ja Teppo Järvinen juuri oikeanlaisen lavastuksen. Miehiä kaikki.
Kiitos turkulaisille! Koska en ole ammattikriitikko, voin sanoa, että vähän olisitte voineet loppupuolta tiivistää ja tämä olisi ollut täydellinen.
Kuva: Otto-Ville Väätäinen.
Liput oli taas saatu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti