Keskiviikkoisissa Kustantamon pihajuhlissa tarjottiin lähinnä vegaanista ruokaa. Tiskille, josta sai moctaileja ja laimeita aperol spritzejä, muodostui pitkä kiemurteleva jono.
Kun eräkirjailijoille järjestettiin saunailta 80-luvulla, oli meininki kuulemma erilaista, mutta ei siitä sen enempää. Pidän suuni kiinni ja sormeni poissa näppäimiltä. Paljastan tietoni muistelmissani, jotka tulevat vavisuttamaan eräkirjailijapiirejä.
Tapasin pihajuhlissa muistelmakirjailijan, jonka ystäväpiiriin oli kuulunut Samuel Becket, puhumattakaan hänen nuoruusaikansa suomalaisista kirjailijajulkkiksista.
Lastenkirjastani ei ollut vähään aikaan kuulunut mitään ja olin jo päätynyt siihen, että sen julkaiseminen on jollain jämerällä syyllä peruttu. Laitoin viimein viestin kustannustoimittajalle, joka oli saapunut samana päivänä töihin kesälomalta. Ei ole peruttu! Kirja menee painoon 11. syyskuuta ja se ilmestyy 12. lokakuuta.
Istun kirjastossa kirjoittamassa. Tuossa takanani kokolattiamatossa näkyy tummempi alue, jonka ääriviivat muistuttava lattialla makaavaa ruumista. Agatha Christie on kirjoittanut dekkarin nimeltä Ruumis kirjastossa, mutta siinä lie kyse kotikirjastosta eikä verovaroilla pystytetystä sivistyslaitoksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti