Kiehtovia yksityiskohtia jännittävästä elämästäni. Sisältää juonipaljastuksia. Toivuttuani joulukuun flunssasta olin valmis tammikuun flunssaan, joka saapuikin odotetusti tänä aamuna. Mahdollisesti se vaivasi minua jo yöllä, en ole ihan varma, sillä nukuin. Riittävällä tarkkuudella sanoisin, että niistin nenääni ensimmäisen kerran klo 7.30.
Menin nukkumaan villasukat jalassa. Aamulla toinen sukka oli kadonnut, enkä löydä sitä mistään.
Käyn kampaajalla noin viiden viikon välein. Edelliskerralla kampaaja oli onnellinen perheenäiti. Nyt hän kertoi jossain sivulauseessa, että hänelle oli tapahtunut jotain ikävää. "Haluatko kertoa mitä?" sanoin minä. Kampaaja halusi kertoa. Hänelle oli selvinnyt, että aviomiehellä on toinen nainen. Mies oli jo muuttanut yhteisestä kodista ja ostanut uuden rakastetun kanssa omakotitalon. Tämä kaikki oli tapahtunut niinä viitenä viikkona, joina hiuksieni väri oli haalistunut ja kuosi rähjääntynyt. On varsin ymmärrettävää, ettei kampaajani keskittynyt täysillä kuontalooni. Hänen silmiinsä oli pesiytynyt ensimmäinen katkeruuden häivähdys, silmät eivät enää seuranneet mukana kun suu kääntyi asiakaspalvelijan hymyyn.
Kävin L:n kanssa Tampere-talolla Mozart konsertissa. Orkesteria johti solisti (viulisti). Mies seisoi lavalla ja käytti vasenta jalkaansa tukijalkana ja siirsi oikeaa eteen, vasemman viereen ja taakse, taas viereen ja eteen. Mies kallisteli puolelta toiselle ja niksautteli polviaan. Korealainen tanssi. Tuttavani soittaa orkesterissa patarumpuja, joten välillä seurasin hänen työtään. Nainen painoi toistuvasti korvansa rumpukalvolle. Ehkä hän ei ollut tyytyväinen viritykseen. Monta kertaa hän joutui lopulta rumpujaan paukuttamaan.
Nyt pitäisi päättää päätyykö sairaan vai terveen ja urheilullisen rooliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti