Unta

Olen viime päivinä nukkunut paljon, lisäksi kävimme eilen ystävän kanssa hienossa vaatekaupassa. Ensin joimme tyylikkään kauppiaan kanssa kupilliset espressoa. Sen jälkeen nainen kaiveli rekeistä minulle sopivia vermeitä. Minä sovittelin ja kauppias sekä ystäväni kehuivat sovittamiani vaatteita ainakin jossain määrin. Selvisin lopulta vähäisin vaurioin, sillä ostin vain yhden mekon, joka ei ollut edes ylettömän kallis. Tällä kertaa olinkin selvin päin, sillä kuohuviinitarjoilua ei ollut. Espresso ei vie harkintakykyä samassa määrin kuin kuplivassa muodossa tarjoiltu alkoholi.

Olen lähdössä ensi viikon työpakerruksen jälkeen ihan oikealle lomalle ja kaiken lisäksi seuramatkalle. Sain hiljattain lentoliput ja papereista kävi yllättäen ilmi, että lennämme Teneriffalle ja sieltä reittikoneella määränpäähän. Tämä ei lentopelkoista ilahduttanut. Olisin halunnut selvitä yhdellä lennolla. Reissulla on tarkoitus patikoida. Viimeksi jäi tarvikeluettelo lukematta, eikä minulla ollut mukanani retkiastioita. Nyt kävin sellaiset ostamassa. Ostin myös päivärepun. Miesmyyjä moneen kertaan mainosti, että reppu on naisten mallia. Eipä ole tullut mieleeni, että niissäkin voisi olla omat mallit miehille ja naisille. Tässä naisten mallissa eivät olkaimet kuulemma hierrä tissejä. Saatavilla olisi ollut myös selkäreppuja, joiden kyljestä luikertaa muoviletku, josta voi naukkailla juotavaa. Ostin naisten repun ilman letkua.

Katsoin toissailtana osan dokumentista, joka kertoi Suomen hiihdon häpeästä, dopingista. Tein aikoinaan kesätöitä Koljonvirran sairaalassa, joka oli tuolloin ns. B-mielisairaala. B-mielisairaaloita ei enää ole. Samaisessa sairaalassa puhuttiin hiihtäjien verensiirroista, joita siellä oli mahdollisesti toteutettu. Henkilökunta juoruili, että sairaalaan olisi tilattu punasoluja, joita on hyvin vaikea kuvitella annettavaksi potilaille, sillä eihän sairaalassa yleensä hoidettu somaattisia sairauksia. Kuiskailtiin tyhjistä veripusseista ja neuloista. Silloinen ylilääkäri toimi myös hiihtäjien lääkärinä. Kaikki oli huhua, en nähnyt hiihtäjille verta annettavan (tuskin sitä kesällä annettaisiinkaan). Sittemmin erytropoietiini on syrjäyttänyt punasolusiirrot.

Nyt eivät suomalaiset hiihtäjät ilmeisesti käytä dopingia , eivät ainakaan menestyksestä päätellen. Hyvä Suomi!