sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Perhe


On tilanteita, jolloin tuntee suunnatonta ulkopuolisuutta. V puhuu kosmisesta yksinäisyydestä. Makasin Etelä-Afrikan matkalla hetken uima-altaan reunalla. Olin vetänyt aurinkotuolin varjoon. Uima-altaan vesi ei juurikaan viilentänyt, mutta teki hyvää pitkän bussimatkan jälkeen. Makasin siinä silmät suljettuina ja mieli melko tyhjänä. Korviini kantautui uima-altaassa seisoskelevien rouvien puutarhanhoitokeskustelu. Minulla ei ole mitään puutarhanhoitoa vastaan. Jotenkin puutarhanhoito symboloi kaikkea, mitä minulta puuttuu: mies, omakotitalo, auto ja suuret sukupäivälliset. En minä niitä keneltäkään kadehdi (no ehkä pikkuisen), enkä kaikkea sitä edes halua. Jotenkin vaan tuntui, etten kuulu joukkoon. Onhan minulla ollut kaikki tuo. Omakotitalo, jonka kukkapenkit rikkaruohot hiljalleen valtasivat. Aviomies, joka ei enää ole aviomieheni. Auto, joka simahti milloin minkäkin tien varteen ja hauskoja päivällisiä ystävien seurassa.

Kävin eilen U:n kanssa katsomassa elokuvan Perhe- August Osage County. Elokuvassa suku istuu saman pöydän ääreen (perheen viinaan menevä, mutta lempeä isä on kuollut). Ruoan ja viinin ääressä paljastuu enemmän salaisuuksia kuin tavallisessa suvussa sataan vuoteen. Huudetaan ja melskataan ja ollaan ilkeitä. Vaikea tottua siihen, että Meryl Streep ja varsinkin Julia Roberts näyttelee vakavassa roolissa. Koko ajan odottaa, että Julia Roberts ottaa söpön ilmeen ja kaikki kääntyy hyväksi. Kaikkein liikuttavin on Benedict Cumberbatch, jonka olen viimeksi nähnyt sarjassa Uusi Sherloc Holmes. Mies näyttelee Charlesia, suvun piirissä nimen eteen liitetään pikku. Joka suvussa pitää olla pikku Charles. Sympaattinen Sam Shepard vilahtaa elokuvan alussa isänä.

Meni hetki ennenkuin tajusin, että kyseessä on sama Tracy Lettsin näytelmä, jonka olen nähnyt Työviksessä nimellä Elokuu. Tuire Salenius esitti lääkeriippuvaista äitiä vähintäänkin yhtä hyvin kuin Meryl Streep.

Perheillä on salaisuutensa. Minulla blogi. Minä suunnittelen aloittavani uudestaan liikunnan (olenhan minä koko ajan jossain määrin liikkunut). Jotta oikeasti tämän toteuttaisin kirjoitan sen tänne: lähden tänään jumppaan. Istun odottamassa lähtöä kuin ekaluokkalainen: reppuuni on pakattu tossut, juomapullo ja pientä jännitystä selviämisestä. Noloa tunnustaa, mutta tämä lähti ohjelmasta Jutta ja superdietit, jossa tanakasta miehestä muokattiin puolessa vuodessa sopiva kumppani liikunnalliselle ripsienpidennyksillä ja lautamaisilla vatsanpeitteillä varustetulle vaimolle. Olin suunnitellut ryhtyväni syvälliseksi ihmiseksi, mutta kun se ei näytä oikein onnistuvan lisään liikuntaa. Käyn jumpassa ainakin tämän yhden kerran. Luultavammin inhoan edelleen samoja asioita: teennäisiä ohjaajia, tungosta, epätahtiin liikkuvia anorektisia naisia ja kovaäänistä huonoa musiikkia.

6 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Haluaisin pitää puutarhanhoidosta ja sisustamisesta, mutta minulta puuttuu jokin tärkeä ruuvi. Kestän esimerkiksi isot reiät vanhoissa 1950-luvun alun lattiamateriaaleissa (silloin oli käytössä aine nimeltä krakula), peitän ne matoilla enkä osaa suunnitella remonttia kuten varmaan pitäisi jos olisi oikea, ponteva ihminen.

Hienoja kuvia Etelä-Afrikasta, tykästyin erityisesti siihen aloituspingviinikuvaan! Kuin juliste.

Heidi kirjoitti...

Krakulasta en ole kuullutkaan. Suurin osa kuvista on otettu kännykkäkameralla, jotkut sellaisella halvalla pokkarilla. Joillakin oli valtavia putkia.

Merja kirjoitti...

Hieno postaus! Nauti, ettei sinulla ole noita, joita ilman tunnet olevasi: homehtuvaa taloa, passattavaa miestä, kituvaa puutarhaa ja hajoavaa autoa. Olet vapaa! Tunnen hengenheimolaisuutta tuossa liikunta-asiassa. Vaikka työssäni saarnaankin sen tärkeydestä, omalla kohdallani olen pitänyt sitä jostain syystä vähän hedonistisena. Nyt olen päättänyt unohtaa tuon ja alkaa pitää huolta kunnostani, että olisin poikieni elättinä mahdollisimman lyhyen ajan sitten joskus, kun lakia kuitenkin muutetaan.

hannuhoo kirjoitti...

Heidi, varmaan olet huomannutkin mutta varmuuden vuoksi: tänään sunnuntaina tulee Teemalta Karen Blixen - elokuva Out of Afrika, suom. "Minun Afrikkani". Lähetyaika on myöhäinen klo 22.50. Oli siinä "sitä jotakin" vaikka olikin 7 Oskarin elokuva. Streep/Redford.

Matkastasi oli vaivan arvoista lukea, kiitos!

Heidi kirjoitti...

Pingviinikuvasta tulee mieleen, että katsoin äsken Areenalta pingviiniohjelmaa, se rauhotti kun maailmatilanne huolestuttaa.

Jumpassa oli lopulta ihan kiva käydä. Musiikki oli kylläkin huonoa. Minä arvelin tulevani jotenkin henkistyneemmäksi, kun jätin jumpat pois. Niin ei tapahtunut. Joten ehkä kannattaa kuitenkin pitää huolta terveydestään.

Heidi kirjoitti...

Out of Africa tulee liian myöhään. Pitänee lainata jostain.