keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Pianobaari ilman pianoa

Mikä tekee baarista pianobaarin? Ilmeisesti ei ainakaan piano,  sillä soitinta ei näy Tallinnan laivan pianobaarissa, jossa soitetaan reipasta panhuilumusiikkia.

Tallinnaan on mukava matkustaa joulun alla: voi tehdä ostoksia viehkeällä joulutorilla. Torilla myydään lapasia, sukkia, lapasia, glögiä ja sukkia. Aitauksessa makaa muutama masentunut poro. Vettä sataa, tiistaina tosin ei satanut.

Tori oli ihan oikeasti hieno ja joulukuusi symmetrisen kaunis.

Kävin matkalla vanhan ystäväni M:n kanssa. Teimme joidenkin piirien halveksiman valmismatkan. Menomatkalla oli hiljaista, sillä samassa bussissa matkusti ryhmä kuuroja, jotka viittoivat innokkaasti. Takaisin tullessa oli muuten vain hiljaista. Joimme sekä meno- että paluumatkalla kahvit Tiiriön ABC:llä. En tiedä miksi juuri Tiiriö on valikoitunut taukopaikaksi.

Mitä teimme Tallinnassa? Ostimme kauniit kengät (minä kahdet), kävelimme, istuimme kahvilassa kuuntelimme barokin ajan musiikkia (Bachia ja Händeliä) Estonia Konserdisaalissa. Piletilevin toimistossa konserttilippuja hankkiessamme tapasimme kommunistiajan reliikin. Harvoin saa yhtä töykeää palvelua. Kommunikoimme käsimerkein sekä viroksi, jota kuvittelimme lopulta ymmärtävämme sujuvasti.

Konsertin jälkeen söimme herkullisen illallisen tuttavan suosittelemassa Leib resto & Aed ravintolassa, kun lopulta löysimme ravintolan oven.



3 kommenttia:

ketjukolaaja kirjoitti...

Kirjoittajansa sarkastisen ominaislaadun sävyttämä hervottoman hauska kuvaus kommunistisesta kommunikoinnista ja tämän ajan joulumarkkinoista.

Heidi kirjoitti...

Annoin ehkä jouluisesta kaupungista liian synkeän kuvan. Eivätpähän lukijat tule kateellisiksi.

mimiplato kirjoitti...

Voi kuinka hauskaa. Tärkeintä reissussa on se, että saa hyvää ruokaa ja juomaa.