torstai 29. joulukuuta 2016

Tullakseen kirjailijaksi on elettävä kirjailijan elämä

Maanantai:

Kävin lenkillä. Pesin hiukset. Pesin pyykkiä. Nukuin päiväunet.

Tiistai:

Kävin töissä. Kävin kaupassa. Nukuin päiväunet.

Keskiviikko:

Pesin hiukset. Kävin töissä. Nukuin päiväunet.

Torstai:

Kävin töissä. Kävin kaupassa. Siivosin Kertun oksennuksen olohuoneen lattialta. Nukuin päiväunet.

(Otsikko on lainattu Erno Paasilinnalta)




5 kommenttia:

Tuija kirjoitti...

Onko kissasi nimi Kerttu?

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Juu.

Marjatta Mentula kirjoitti...

Niin, sinun pitäisi varmaan heittäytyä johonkin hulluun romanssiin, karata rakkaasi kanssa viidakkoon, tehdä rikos tai ryhtyä käyttämään huumeita. :D Saisit aineksia menestysdekkariin.
Yksi hyvä esimerkki kirjailijasta, joka kirjoittaa suurta pienestä ja arkisesta on uusiseelantilainen Janet Frame, johon minä olen hurahtanut. Pääosa siitä mistä hän kertoo tapahtuu päähenkilön ajatuksissa.
Nämä sinun postauksesi ovat minimalistisuudessaan huippuhienoja.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiitos Marjatta.

Leena Laurila kirjoitti...

Eikö myös Bronten sisaruksia aina mainita tuon otsikkosloganin yhteydessä? Eivät siis tainneet paljon kodistaan poistua mutta niin vaan kirjailijat kehittivät intohimodraamaa toisensa jälkeen.