torstai 30. maaliskuuta 2017

Lättähiuksinen elämä

Hiukseni tuoksuvat kampaajalta ja tuntuvat vierailta. Niistä tulee omat vasta kun ne näyttävät väsähtäneeltä lankakerältä.

Kampaajani ihmetteli minkä muutoksen olen tehnyt elämääni, sillä hiukseni tuntuvat niin reippailta. Olen nukkunut tavallistakin huonommin,  päällystänyt leipäni kurkulla rasvaisen juuston sijaan ja lukenut dekkarin. Pitää jatkaa samaan malliin.

Lääkäriliitto suosittaa, että lääkärien pitäisi kirjoittaa blogeissaan kriittisesti vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Humpuukista. Kampaajani sukulainen oli hoitanut hänen suonikohjujaan iilimadoilla. En kommentoi. En kritisoi.

Kampaamot ovat naisten aluetta. Siellä voi vaaratta uskoutua vaihdevuosioireistaan tai kuukautiskivuistaan. Hyllyt pursuavat värikkäitä pakkauksia, joilla voisit ehkä saada kauniit hiukset ja onnellisen elämän.  Eteesi kannetaan kuppi kahvia ja otat peltirasiasta keksin tai vaikka kaksi jos olet röyhkeä. Selailet naistenlehtiä, joissa hyvähiuksiset tikkuraajaiset naiset poseeraavat niin kalliissa vaatteissa, ettet raaskisi niitä ostaa.

Lopuksi kampaaja ojentaa pyöreän peilin, jotta näet niskasi ja sanot "Tosi hyvä". Varaat uuden ajan, vedät päähäsi villamyssyn ja pyöräilykypärän ja palaat lättähiuksiseen elämääsi.

4 kommenttia:

Hoo Moilanen kirjoitti...

Kampaaja on ihana olemassa! Olen valinnut hänet varmaan vähän alitajuisesti sillä perusteella, että hän tekee töitä yksin - pystyy samalla puhumaan rauhassa. Milloin mistäkin, mutta asioista, joilla on kummallekin merkitystä. Ilman kampaajia tarvittaisiin enemmän terapeutteja.

Tunteekohan Lääkäriliitto olonsa vähän turvattomaksi? Onhan se heiltä pois, jos ihmiset kokevat saavansa apua muualta. Yleensä arvosteleminen kääntyy itseään vastaan.

Heidi kirjoitti...

Ei lääkäriliitto tunne itseään turvattomaksi vaan yrittää suojella potilaita.

TH kirjoitti...

Laitoin kirjasi varauslistalle kirjastoon,saan ensi viikolla. Kiitos mahtavasta blogistasi!

Heidi kirjoitti...

Kiitos!