Haluatko kirjailijaksi?

WSOY:n kustannuspäällikkö Anna-Riikka Carlson puhui Metsossa kirjailijoiksi haluaville. Meitä oli paljon, enemmän naisia kuin miehiä. Miehet eivät tällaisia tilaisuuksia tarvitse.  Carlson sanoikin, että kirjallisuus voi hyvin vaikka kirja-ala kärsii kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Hän ei ehkä kuvannut asiaa ihan samoin sanoin kuin minä.

Calrson löysi kustantamojen ahdinkoon monta syytä. Aiemmin joka kodin kirjahyllyä komisti tietokirjasarja ja kirjakerhot kukoistivat. Kuukauden kirjaa myytiin jopa 80 000 kappaletta. Sellaisista myyntiluvuista saatetaan enää vain uneksia. Nyt voidaan olla varmoja lähinnä siitä, että Ilkka Remeksen uusin kirja myy hyvin.

Suomalaisten lukuinto taitaa olla myytti, sillä toisin kuin meillä, sekä Ruotsissa että Briteissä kirja-ala on nousussa. Luen paljon, mutta netissä pyöriminen syö kirjojen parissa vietettyä aikaa. Olen määrännyt itselleni tunnin nettipaaston ennen nukkumaanmenoa, mutta tämä päätös pitää ihan yhtä hyvin kuin tavoite aloittaa kuntosaliharjoittelu tai lopettaa karkkien syöminen.

Tuula-Liina Varis oli kysynyt kirjoittajakurssin osallistujilta lukevatko he, eikä moni heistä lukenut lainkaan, joka tuntuu kovin kummalliselta. Lukeminen ja kirjoittaminen kuuluvat yhteen kuin toisistaan riippuvaiset kaksoset.

Käsikirjoituksia riittää, sillä WSOY saa niitä 1300 vuodessa. Carlson uskoo, että kaikki hyvät tekstit joku painaa kirjaksi. Kaikesta kävi ilmi, että nainen rakastaa työtään, mutta sitä tuntuu olevan paljon. Aina kysytään, voiko kustantamoon lähettää pelkän synopsiksen tai kirjan alun. Ei kannata vaan pitää jaksaa kirjoittaa romaani, novelli- tai runokokoelma loppuun saakka.

Tänään liputetaan Minna Canthille (ainoa nainen, jonka kunniaksi liputetaan) ja tasa-arvolle. Canth julkaisi kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia ja lehtiartikkeleita jos uskomme Wikipediaan ja tietysti uskomme kun tietosanakirjaakaan ei kirjahyllystä löydy. Onnea Minna Canth ja tasa-arvo!