torstai 2. maaliskuuta 2017

Poika vai tyttö?

Yhteiskunnallinen osallistuminen tarkoittaa minulle sitä, että istutaan sohvalle ja tykätään facessa kavereiden linkittämistä jutuista. Ollaan rohkeita ja aktiivisia kansalaisia.

Peukutan sukupuolineutraalin avioliittolain toteutumisen puolesta. Ehkä hetero-oletus vähenee lain myötä. Tyttäreni on aina seurustellut tytön kanssa ja ne sukulaisten ja työkavereiden "Onko jo poikaystävää?" - kyselyt ovat olleet rasittavia. Voitaisiiko kysyä sen sijaan "Seurusteleeko...?" Vielä kymmenen vuotta sitten vastaus "Ei poikaystävää vaan tyttöystävä" sai sukulaistädit vetämään kahvit väärään kurkkuun.

Etenen taistelun tiellä (taistelu tapahtuu edelleen sohvalta käsin, sillä mihin minä täältä lähtisin). Seuraavaksi pitäisi pistää kuntoon translaki.

Aikoinaan kun sosiaaliturvatunnusta värkättiin, ajateltiin, että sukupuoli on pysyvä ominaisuus ja siksi kätevä sosiaaliturvatunnuksen osa. Aina on kuitenkin ollut ihmisiä, joiden sukupuolta ei voida vielä syntymän jälkeenkään määrittää ja ihmisiä, jotka tuntevat olevansa väärää sukupuolta. Väärä loppuosa tunnuksessa voi tehdä elämästä hankalaa. Sitä ei muuten saa muutettua Suomessa ennen kuin on lisääntymiskyvytön.

Luin Marja Björkin romaanin Poika, joka kertoi transsukupuolisesta lapsesta ja hänen kehityksestään. Itkin kirjaa lukiessani. Oma lapseni kokee olevansa mies (tämä on muuten eri asia kuin seksuaalinen suuntautuminen, joten ei pidä puhua transseksulaalisuudesta) vaikka hän oli syntyessään tyttö.

Olen kysynyt luvan P:lta tämän asian käsittelemiseen blogissa. Uuteen nimeen on vaikea tottua. Muistelen P:n lapsuutta: Kesämekkoja, nukkeleikkejä (oliko niitä?), meikkejä, kavereita, murrosikää, koulua, vaikeuksia... Enkä pääse kovin pitkälle.

Poika - kirjan päähenkilöllä on ymmärtääkseni elävä vastine, eikä Poika ole vain kirjaimia Marja Björkin kirjan sivuilla. Tiedän sattumalta, että Pojalle kävi hyvin.

24 kommenttia:

Timo Lampi kirjoitti...

Samaa sukupuolta olevien ihmisten naimisiin meneminen on ihan ok, kunhan keksivät liiton nimen aluksi jonkun muun kuin avio.

Rohkea avautuminen sinulta, tai paremminkin rohkeuttasi avartava kirjoitus, koska tyttäresi suuntautuminen oli jo aikaisemmin tiedossa ja on hyvä että asiasta on nyt uskallettu enempi avautua eikä tuonlaatuista pidetä enää noituuteen verrattavana "roviolle vaan" meininkinä.

Meillä on naapurina asunut jo pitkään homopari, tosin toinen heistä jo kuoli, ihan tavallisia ihmisiä hekin ovat, mutta kaikkea ei kaikkien tarvitse suvaita. :)

Heidi kirjoitti...

Se on ihmisoikeus ja tasa-arvokysymys. Miksi samaa sukupuolta olevien liitolla pitäisi olla toinen nimi? En ymmärrä.

Timo Lampi kirjoitti...

On aviopari, avopari, niin miksi ei voisi olla viellä kolmatta? Eihän se eri alku heidän ihmisoikeutta tai tasa-arvoa loukkaa, päin vastoin. :)

Marjatta Mentula kirjoitti...

Ei mitään toisia nimiä, kaikki olemme ihmisiä. Suomalaisten olisi myös jo aika irtautua kirkon ikeestä. Naimisiinmeno on yhteiskunnallinen asia, siis kaikilta on vaadittava siviilivihkiminen, kuten niin monissa muissa maissa, ja siihen sitten päälle, mitä kukin tykkää, uskonnollisia seremonioita tai muuta.

Timo Lampi, ei 'avio' kuulu uskonnolliseen sanastoon, kuten eivät muidenkaan kielten vastaavat avioliittoa tarkoittavat sanat. Kirkko on vain ominut tämän asian, ja vaikka saarnaa rakkautta, niin ei osaa - osa papistosta ei osaa - olla tasapuolinen. Kotkassa kirkkoneuvosto ehdottaa, että edes samaa sukupuolta olevien rukoushetkeä, joka on jo aiemmin ollut voimassa, ei saisi järjestää kirkkorakennuksessa. Huokaus!

Kävin katsomassa leffan Tom of Finland. Onneksi on menty eteenpäin niistä ajoista, jolloin sukupuolisesti erilaisia jahdattiin rikollisina. Silti vielä on asenteissa ja käytänteissä paljon vikaa.

Heidi, lakimuutokseen liittyvä tohina on varmaan sinulle rankkaa. Koita kestää. Olen lukenut Marja Björkin kirjan. Se on vavahduttava jo vaikka asia ei koske itseä.

Heidi kirjoitti...

Miksi sinä haluat avioliitolle erilaisia nimiä? Joo ja en ole rohkea, mutta lapseni on.

Heidi kirjoitti...

Tuo kommentti oli siis Timolle.

Marjatta Mentula kirjoitti...

Samaa kysyn minä. MIKSI sen termin pitää kertoa muille ihmisille millä asteikolla naiseudessa ja mieheydessä liiton osapuolet ovat? Ja miksi tämän tietäminen avoparien kohdalla ei sitten ole tärkeää? Kuka osaa lajitella ihmiset? On paljon myös tarkemmin määrittelemätöntä.

Timo Lampi kirjoitti...

Ainakin mun raamatussa lukee, että avio on miehen ja naisen välinen liitto. En ymmärrä miksi ei samaa sukupuolta olevien liitto voi olla joku muu. Olisi mielestäni parempi, jos olisivat esim pariliitto, silloin ei sukulaistäditkään vetäisi kahvia väärään kurkkuun, kun jo etukäteen tietäisivät asian. Silloin olisi tiukempipipoisillakin aikaa reagoida eikä tulisi kärhämää tai muuta ikävää.

Te olette käsittäneet kantani väärin, kun koetan vain parempaa saada aikaan. Kohta " kaikkien ei kaikkea tarvitse suvaita" laitan esimerkin: Jos ystäväni pitää paljon tulisesta chilistä, niin ei mun tarvitse sitä pullokaupalla ruokani päälle holvata, ei edes sitä tippaa.

No, pää-asia on että saadaan keskustelua aikaan. Nyt on teidän vuoro. :)

Timo Lampi kirjoitti...

MM, eivät ihmiset ole asteikolla vaan kaikki samalla viivalla, kaikkia kohdellaan samoin, se on tasa-arvoisuuden periaate. Ei ihmisiä saa tai tarvitse erotella, samaa massaa tässä ollaan kaikki.

Jos vastaan tuöee silmiä miellyttävän näköinen, hyväkäytöksinen ihminen ja toisaalta humalassa örveltävä, huonokäytöksinen henkilö, niin käsitteletkö heitä samoin?

Usein tunlaisilla vähemmän arvostetuilla ihmisillä on traaginen tarina kerrottavana, jos vain sitä malttaisi kuunnella.

Heidi kirjoitti...

Nyt tuli se odotettu raamatulla päähän iskeminen. Sukupuolisella suuntautumisella ja humalassa örveltämisellä ei ole mitään yhteyttä. Tässä on kyse siitä miten valtio kohtelee kansalaisiaan.

Timo Lampi kirjoitti...

Täytyihän jonkun sillä iskeä, raamatulla. Nyt luit Heidi väärin, kyse oli siinä lauseessa tasa-arvoisesta kohtelusta. :) Teatterissa sen oppi, provosoi, älä provosoidu. Minä kyllä provosoin.

Suomen perustuslaissa se jo sanotaan, kaikkia on kohdeltava tasa-arvoisesti uskonnosta...ja ties mistä huolimatta, en nyt muista tuota lain kohtaa nyt kokonaan mutta täällä PITÄISI kaikkia kohdella tasa-arvoisesti, niin ei valitettavasti käy, sen voin jo omalta kohdaltani todeta, että kun TK eläkkeelle jouduin niin tipahdin samantien C-luokan kansalaiseksi.

Samaa asiaa tässä ajetaan, minä vaan härnään että saataisiin tasa-arvokeskustelu laajemmalle leviämään.

Anonyymi kirjoitti...

Olisi ihan mahtavaa, jos minunkin vanhempani ilmaisisivat edes jollain tavalla kannattavansa tasa-arvoista avioliittolakia. Vaikka heillä ei ole mitään ongelmia parisuhteeni kanssa ja heistä on ihanaa, että meillä on lapsia, niin tämä asia on heille silti jotenkin hankala. Kun menimme kymmenen vuotta sitten kihloihin, isäni naurahti ja kysyi vähän epäuskoisena, että "voiko siis lesbotkin mennä kihloihin". Menin niin hämilleni, että en osannut edes vastata mitään. Mutta toki siis pääasia, että meidän sateenkaariperhettä pidetään suvussani ja myös puolisoni suvussa ihan samanlaisena kuin muitakin perheitä.

Jenni Joru kirjoitti...



Nimissä on valtaa. Jos pariskunta haluaa solmia avioliiton ja se heiltä kielletään tarjoamalla jotakin termiä, joka on sinne päin, se on vallankäyttöä ihan samalla tavalla (anteeksi todella karkea esimerkki), kuin jos minä koulukiusaajana päätän kutsua toista Läski-Liisaksi, halusi hän tai ei. Tai jos ammattinimike on kassaneiti, niin se olisi tasa-arvoinen, jos se voitaisiin antaa myös miesoletetulle työntekijälle. Minusta on turhaa, arvottavaa ja erittelevää tarjota pariliittotermiä sen paremmin, kuin susiparitermiäkään tai kutsua avioparia homopariksi silloinkin, kun seksuaalinen suuntautuminen ei ole keskustelun aiheena. Aviopari. Avioliitto. Avopari. Avoliitto. Keskellä kaksi ihmistä, jotka haluavat liiton solmia.

Marjatta Mentula kirjoitti...

Juuri noin, Jenni Joru! Hyvin ja täsmällisesti muotoiltu mielipide. Minusta 'rekisteröity parisuhde' on kauhea sanapari, kuulostaa ihan noilta EU:n korvamerkittyjen kotieläinten määrittelyltä, kun toisilla on ollut samaan aikaan avioliitto.

Raamatusta vielä sen veraan, että se on ihmisten laatima ja kokoama kirjavia tekstejä sisältävä teos. Eri kirkolliskokoukset ovat sitä päivittäneet, naisten tekstit mm hylättiin, kun haluttiin patriarkaalisuutta.
Raamattu on siinä määrin kirjava ja ristiriitainen sisällöltään, että sieltä voi poimia kaikenlaista omaan makuun sopivaa.
Keskeistä ja säilyvää voisi olla rakkaus ja heikomman suojelu.

Jotkut arvostavat kirkon oppeja, toiset eivät. Jotkut haluavat kirkossa naimisiin uskonsa, jotkut seremonioiden vuoksi. Timo Lampi, Tämä ei jakaudu seksuaalisen suuntauksen mukaan.

Timo Lampi kirjoitti...

Hyvä Jenni, toiset ne osaa ilmaista kantansa niin että muutkin sen ymmärtää.

MM: Raamattu on ihmisten, ihmisryhmien, en nyt saa sanaa esiin, mutta kuitenkin, mitä raamatun tekstejä kirjaan laitettiin, tietoni mukaan tekstejä kuin huutokaupattiin että tämä täytyy sinne laittaa, tämä jää pois.
Raamattu on aikuisten satukirja, vaikka tapahtumat ovatkin totta, ehkä. Jos siitä jotkut saavat lohtua, sallitaan se heille, aivan kuin sallitaan samaa sukupuolta olevien liitto ja täytyy sallia transseksuaalisuus. Se Imatralainen pappi oli hemmetin rohkea kun hän julkisesti ilmoitti teettävänsä itselleen sukupuolenvaihto-operaation.

Tasa-arvoista tästä maailmasta tai edes tästä maasta ei saada koskaan, koska on paljon asioita joita ihmiset eivät halua muuttaa, vaikka nyt että kaikilla olisi sama summa palkkakuitissa, kaikki ajaisivat samanlaisella polkupyörällä kuin Heidillä on.....jne. :)

Itse uskon Jumalaan, Koko elämäni olen uskonut ja saanutkin pajon apua, kun olen sitä pyytänyt. Olen saanut tuntea Jumalan kosketuksen itsessäni, kun hän valveilla ollessani korjasi selkäni, mitä pidettiin mahdottomana korjata, niin, että pystyn elämään ja toisinaan liikkumaan jalan, vaikka toisinaan joudun liikkumaan erilaisilla kepeillä, pyörätuolilla ja inva-autolla. Lekuritkin ovat joutuneet toteamaan tapahtuneen ja tarinani tapahtumasta on julkaistu kolmessa lehdessä ja täällä netissä.

Heidi. Kysyisitkö tyttäreltäsi että saisitko antaa mulle hänen bloginsa osoitteen, kiitos. :)

Saatinhan tässä enempi tekstiä ja kommentteja, jatketaan!! :D


Lopuksi viellä kysyn, miksi näin kauhea metakka neljästä kirjaimesta

Hoo Moilanen kirjoitti...

Heidi, tuo eka kappale on hauska! :) Niinhän se taitaa usein olla, että minkään asian eteen toimiminen jää somessa päivittelyn ja mässäilyn tasolle.

Muuhun keskusteluun sanon vain: kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. Ei ole ihme, että fiksuja aikuisia naisia on vastentahtoisesti sinkkuna. Jos tarjolla on pääasiassa henkisesti ameeban tasoista seuraa, viettää iltansa mieluummin yksin.

Käsittämättömän tökeröä muuten pyytää kolmannen henkilön blogin nimeä toisessa blogissa. Kun on lusikalla annettu jne.

Timo Lampi kirjoitti...




HM: Voi pientä poloista.


Heidi kirjoitti...

Pitääköhän ryhtyä sovittelemaan teidän välejänne.

Merja kirjoitti...

Hyvä Timo Lampi. Suomessa on voimassa tasa-arvoinen AVIOliittolaki. Piste.
Kyseessä ei ole transseksuaalisuus vaan transsukupuolisuus, kuten Heidi jo sanoi. Sukupuolen kokemus ei määritä seksuaalisuuta ja sukupuolensa korjannut voi olla uudessa sukupuolessaan heteroseksuaali, homoseksuaali, biseksuaali ta jopa aseksuaali. Lääketieteessä ei puhuta myöskään sukupuolen vaihdosta vaan sukupuolen korjaamisesta ja prosessiin liittyvät kirurgiset toimenpiteet ovat sukupuolenkorjausleikkauksia.

Timo Lampi kirjoitti...

Heidi: Ei, mutta kiitos kumminkin. :)

Merja: No en mä nyt niin hyvä oo ja miks sunkin täytyy käsittää asiat väärin, etkö osaa lukea. Jos joku kirjoittamani on millin pielessä, niin tarvitseeko sitä vetää herneitä purkillinen nenänreikiin, vai oletko yhtä helppo provosoitava kuin tuo HM...

Päätän keskusteluni tältä osin tähän, oli mukava härnätä. :DDD

Sirpa kirjoitti...

Jos nimitystä avioliitto aletaan rajoittaa synnynnäisiin (tai myöhemmin huomattuihin) ihmisen ominaisuuksiin, samalla logiikalla voitaisiin sulkea avioliitto-oikeus pois esim. tiettyjä ulkonäkövaatimuksia täyttämättömiltä tai ylipäätään sukupuoleen vanhastaan liitettyjen rooliodotusten romukoppaan heittäjiltä.
Avioliitto ei ole ollut muuttumaton instituutio tähänkään saakka. Kehitys tasa-arvoisempaan suuntaan on vain hyvä asia. Se että ihmiset ylipäätään haluavat vielä mennä avioliittoon, luulisi olevan iloinen asia - olipa sukupuoli mikä tahansa.

Anonyymi kirjoitti...

Ylläoleva chilivertaus ontuu, mutta paljastaa ehkä jotakin kovin suomalaista. Usein varsinkin aikuisempaan ikään ehtineet tuntuvat vetävän yhtäläisyysmerkit sallitun ja pakollisen väliin. Siis: se, että joku tykkää ja laittaa ruokaansa chiliä, ei tarkoita sitä, että jonkun toisen pitäisi.

Kuitenkin kun oli kyse siitä, kuka saa käyttää avioliitto-nimitystä, niin osuvampi vertaus olisi se, jossa tämä herra, joka ei chilistä pidä, ei pidä ruokana sellaista ruokaa, jossa chiliä on, eikä halua että kukaan muukaan sitä ruoaksi sanoo. Ja kertoo sen aina ja missä vaan, totta kai.

Blogistille sellaiset terveiset, että lapsesi ovat onnekkaita, kun olet heidän tukenaan!

Heidi kirjoitti...

En ole aina ollut. Yritän opetella.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tästä kirjoituksesta, Heidi.