perjantai 16. maaliskuuta 2018

Ihmisoletettu

On ollut sen verran kiireistä, etten ole ehtinyt tehdä lähes päivittäistä julkista tilitystäni.

Kävin eilen R:n kanssa Hesassa, juoksimme lähinnä kirjakaupasta toiseen, kävimme syömässä ja kahvilla sekä tuttavani omistamassa taidegalleriassa. Galleristi halasi minua moneen kertaan, mikä oli kivaa vaikka en ole halailutyyppiä.

R aloitti toistuvasti keskustelun vieraiden ihmisten kanssa ja kun huomautin asiasta hän sanoi "Sinä teet samaa kun olet saanut pari viinilasillista." Hän oli väärässä: Minä puhun vieraille ainoastaan silloin kun minulla on jotain erityisen tärkeää asiaa.

Käväisimme vaatekaupassa, jossa samaan aikaan asioi tamperelaisjulkkis ystävättärineen. Kaikkien käsissä roikkui useita kalliin kenkäkaupan kasseja ja kaikilla kolmella oli ripsienpidennykset. Julkkis maksoi ripsenpidennyksiään räpäyttämättä viidensadan euron laskun.  Ostin housut, jotka ovat mielestäni kotihousut, mutta R oli sitä mieltä, että niitä voi käyttää kodin seinien ulkopuolellakin.

Viimeisimmällä taidehistorian luennolla puhuttiin Leonardo da Vincistä, joka oli taidemaalari, insinööri, matemaatikko, keksijä, arkkitehti, kirjailija, muusikko...ehkä kaikkeen ei kuitenkaan löytynyt tutkintotodistusta, en tiedä. Hän oli siis renessanssi-ihminen, joka eli renessanssiajalla.

Nyt kun kuuluu käyttää nimityksiä naisoletettu ja miesoletettu, voitaisiin ryhtyä käyttämään termiä ihmisoletettu. Kevään myötä puistonpenkeille kömpivät kohta hieman suttuiset ihmisoletetut alkoholiastioineen.

6 kommenttia:

Marjatta Mentula kirjoitti...

Ihmisoletettu - jeespoks! Myös implanteilla itseään muuttaneita pakarakummajaismimmejä ja barbieksi muuntautuneita voisi kutsua ihmisoletetuiksi. Ja koiria villapidoissa ja ruseteissa eläinoletetuiksi.

Heidi kirjoitti...

Termejä nais- ja miesoletettu ei kuulemma saa käyttää humoristisessa mielessä. Jos nykyinen feminismi tarkoittaa huumorintajun puutetta, en ole feministi.

Marjatta Mentula kirjoitti...

Minäkin voisin määritellä itseni vanhafeministiksi,(old school feminist), samoista syistä. Sitten on vielä se, että toiset saavat käyttää huumoria, ainakin joskus, toiset ei koskaan. Siinä tulee se omiminen vastaan. Kauheaa nipotusta.

Heidi kirjoitti...

Tuo omimisen vastustus menee välillä liiallisuuksiin. Valkoihoinen hetero naiskirjailija saisi sen mukaan kirjoittaa vaan kaltaisistaan.

Marjatta Mentula kirjoitti...

Ja mieti - menit esikoisessasi kirjoittamaan kissan (kissaoletetun) päänsisäisiä ajatuksia! Aika paha.

Hoo Moilanen kirjoitti...

Valitettavasti nykyinen feminismi tuntuu olevan kovin kireäpipoista. Hupaisa kuvaus sorrosta oli tuolla T-kirjaimella alkavassa sosiaalisessa mediassa, kun eräs julkifeministi koki sorroksi sen, jos valkoinen toivoo löytävänsä valkoisen puolison. Ei kai nyt sentään se ole rasismia, jos kokee luontevaksi pariutua samasta kulttuurista olevan ihmisen kanssa?! (On minulla suvakkina toki kokemusta muustakin! ;)