Munkki ja taidemaalari Fra Filippo Lippi karkasi nunnan kanssa (naisesta tuli hänen mallinsa kun hän maalasi kuuluisan kuvan madonnasta ja lapsesta). Tämä siis tapahtui renessanssiajalla. Olen käynyt Uffizzin galleriassa, joten minun on pitänyt nähdä tuo kaunis taideteos.
Firenzestä on painunut ikuisesti mieleen käynti eräässä kahvilassa, joka sijaitsi kyseisessä kaupungissa. Menin A:n kanssa kuppilaan juomaan lasilliset valkkaria, jonka ostimme tiskiltä ja kannoimme pöytään. Kahvilan matroona herjasi meitä erittäin kovaäänisesti ja monisanaisesti. Myöhemmin minulle selvisi, että juomat tiskillä ovat halvempia kuin pöydässä nautitut. Eipä ole tullut mieleen tehdä samaa virhettä enää toisten.
Luennot tulevat muokkaamaan tapaani katsoa renessanssiajan rakennuksia, niiden pilareita ja pilastereita, mittasuhteita, ikkunoita ja kattoja. Matematiikka oli tuolloin kurssissaan, joten rakennusten mittasuhteet olivat kovin matemaattisia. Maalauksiin tuli perspektiivi ja ihmiset sijoitettiin maisemaan.
Luentojen kesto on ihan maksimissa, sillä luentotilan muovituolit ovat epämukavat. Yritin ensin pitää yllä fustrassa oppimaani ryhdikästä asentoa, asetin vasemman jalan oikean päälle, vaihdoin oikean jalan vasemman päälle, kurottauduin kohti luennoitsijaa ja lopulta rönötin takakenossa jalat seuraavan penkin alla. Fustrasta ei ollut tietoakaan.
Näin viime yönä unta, jossa käsikirjoitukseni painettiin kirjaksi ihan sellaisenaan. Näin myös unia, joissa olin hyvin vihainen entiselle miehelleni. Unen viha oli ylitsepursuavaa ja raivoisaa, sellaista vihaa en ole koskaan valveilla kokenut, enkä edes tunnusta olevani mistään vihainen. Piti nyt tämäkin tänne laittaa.
2 kommenttia:
Mulle on jäänyt koulun historiantunneilta mieleen että renessanssi kirjoitetaan neljällä ässällä. Anteeksi vain, en voinut vastustaa kiusausta kommentoida tätä (piti nyt tämäkin tänne laittaa).
Olet oikeassa. Pitääpä korjata virhe.
Lähetä kommentti