Juhannuksen vietossa tärkeintä on viime vuosina ollut ruoka, joskus arvostimme enemmän juomia tai oikeastaan niiden määrää. Aiemmin pidimme arvossa valoisaa yötä, nyt nautimme reippaista aamuista.
Näin eilen pariviikkoisen vauvan. Pienokaisen iho oli puhdas, tasainen ja täydellinen. Siihen tulee vielä elämän jälkiä, arpia, haavoja, ihottumia, luomia ja ryppyjä. Toistaiseksi se oli virheetön kuin puhdas paperi.
Luin Imagesta jutun, jossa Jyrki Lehtola opettaa Sonja Saarikoskea ajamaan autoa ja muistelin omaa autokouluaikaani. Opettelin ajamaan vasta 30 vuotiaana. Olin silloin melko viimeisilläni raskaana. Muistan ison vatsani, joka pullistui melkein rattiin saakka. Koska olin niin kovin vanha (ja lääkäri), minua opetti autokoulun johtaja, jonka nimi oli Into. Into puhui ajotunneilla sappikivistään, enkä päässyt ensimmäisellä kerralla läpi inssistä. Itkin lohduttomasti koko illan, sillä raskaus sai minut helposti kyyneliin ja tämä oli suuri epäonnistuminen. Parin ajotunnin (ne piti opettaja, joka ei kärsinyt sappivaivoista) jälkeen läpäisin kokeen helposti.
Hyppelen asiasta toiseen, mutta se minulle sallittakoon.
9 kommenttia:
Samanikäisenä ajoin minäkin ajokortin, yksivuotiaan ja kolmevuotiaan äitinä. Enkä päässyt heti läpi. Hermoilin enkä voi syyttää opettajan sappikiviä. Minulla ajotaito teoreettisella tasolla, ajoin vain kolmisen vuotta enkä paikkakunnalta muuton jälkeen tarvinnut autoa, mutta toinen tarvitsi. Muutaman kerran yritin sitä palauttaa, mutta kaikkien hermothan siinä menivät taas, joten jatkan kyytiläisenä, yksityisen tai julkisen hamaan hautaan.
Minäkään en ole ajanut autoa enää vuosiin, enkä sitä tarvitse.
Muistan omasta autokouluajastani, että opettaja oli kuuluisa nuorten tyttöjen hiplaamisesta. Mitä kauniimpi tyttö,sitä enemmän reidelle taputtelua tai muuta vihjailua. Rumat saivat olla rauhassa. Siihen aikaan asia jäi kuitenkin puheen tasolle, hän sai lääppiä tyttöjä, "paina sitä kaasua", olisipa ollut lääkäristatus. Eräs vanhempi nainen kävi noin 7 kertaa inssissä ennen kuin pääsi läpi. Autokouluun hän käveli noin 35km.
Joku kertoi, että he ajoivat aina yhden omakotitalon luo ja autokoulun opettaja meni sisään ja viipyi vartin verran, jonka jälkeen matkaa jatkettiin.
Hyi, ja toisaalta, miten tavallista...
Onkohan meillä ollut sama autokoulunopettaja Sorvattaren kanssa? Muistan vastaavat sanat ja tilanteen yli kolmenkymmenen vuoden takaa. Samoin oman nolouteni ja hämmennykseni.
Autokouluopetuksen #meetoo?
Aika huvittavista kokemuksista olen mina kortiton nakojaan jaanyt paitsi!
Onpas hieno! :)
Lähetä kommentti