Telakan terassi on kalustettu kirkkailla väreillä maalatuilla kaapelikelapöydillä (jostain sen tyyppisestä ne pöydät on kai tehty) ja erivärisillä puutuoleilla. Ratinassa voi valita korkean tai matalan pöydän, sohvan tai tuolin ja varjon tai auringonpaahteen.
Ratinassa pääsi lähelle taivasta ja Telakalla tuoksuvien sireenien katveeseen. Kummallakaan terassilla ei tarvinnut kuunnella taustamusiikkia. Telakan asiakkaat olivat nuoria, vanhoja tai siltä väliltä, mutta Ratinassa näkyi enemmän nuoria. Telakan asiakaskunta näytti wanna be -boheemilta joukolta. Ratinassa valkonaamainen gootti piiloutui mustan sateenvarjon alle. Goottityttö olisi sopinut paremmin kellariravintolaan, sillä ulkona viihtyvä gootti on epäauskottava ilmestys. Telakalla kypsään ikään ehtinyt mies huusi kännykkäänsä "Tule edes joskus käymään. Minähän rakastan sinua!"
Olen vanhentunut siinä määrin, että lähdin terassilta ruokakaupan kautta kotiin (toki ruokakauppojen aukioloajatkin ovat pidentyneet).
Luin aamun Hesarista lauantaiesseen elämänohjeista. "Siivoa heti bileiden loputtua" on erinomainen ohje, johon voi liittää syvällisempiäkin merkityksiä. Parhaan ohjeen olen saanut psykiatriystävältä ja se kuuluu "Häpeällähän siitä selviää". Tarvitsen edellä mainittuja ohjeita nykyään todella harvoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti