perjantai 8. kesäkuuta 2018

Minä en kuki

"Minä en kuki, minä lakaisen lehdet toisten kukkivien tieltä" kirjoittaa Riikka Ulanto toisessa runokokoelmassaan Tehen. Riikka esiintyi eilen kahvila Runossa ja minähän kävin kuuntelemassa. Osallistuimme Riikan kanssa samaan esikoiskirjailijaseminaariin.

Olen siinä iässä, että kavereistani tulee jatkuvalla syötöllä isovanhempia. Katselen puhelimien näytöiltä vauvakuvia ja sanon "Ihana!"

En ole koskaan osannut haaveilla lapsenlapsista, eikä niitä minulla vielä olekaan. Kun kerroin omalle äidilleni olevani raskaana, hän oli pettynyt, sillä hän ei olisi vielä halunnut mummoksi. Mummous sai hänet tuntemaan itsensä vanhaksi.

Eräs ystäväni kertoi ajatelleensa isovanhemmuutta jo siinä vaiheessa kun hänen oma lapsensa syntyi. Tapaan kahta itseni ikäistä naisporukkaa pari kertaa vuodessa. Nyt kaikilla muilla on lapsenlapsia, minulla ei. Tunnenko jatkossa ulkopuolisuutta, en tiedä. Tunnen sitä joka tapauksessa, mutta muista syistä, joita en osaa eritellä. Tuo ulkopuolisuuden kokemus on ehkä harhaa, sillä sitä kokevat niin monet, että olemme melkein kaikki jostain ulkopuolella.

Varhain tänä aamuna syntyi lapsi. Onnea tuoreille vanhemmille ja isovanhemmille!


1 kommentti:

Timo Lampi kirjoitti...

Olin todella mielissäni ja tyrkin vauvan vaunuja kaikkien nähtäville, tullessani papaksi 12v sitten, eli neljäkolmosena. Hän on ainut.