sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Helle

Niin pienestä rasituksesta kuin lakanoiden vaihtamisesta tuli hiki. Aion uhmata kaikkia määräyksiä ja lähteä uimarannalle. Keskipäivän vaaralliset auringonsäteet saavat rauhassa vaania, ei mitään väliä.

Ensimmäisellä Kuuban matkalla oli kesä. Huoneeni perhemajoituksessa oli ikkunaton koppi. Huoneisto oli muuten loistava, Havannassa paikallisen rantabulevardin Malekonin äärellä. Huoneessani oli noin 50 pehmolelua ja nailoniset vaaleanpunaiset lakanat. Märkä kuuma keinokuitu hiersi paljasta ihoa. Minun oli pakko torkkua froteepyyhkeen päällä. Ilmastointia ei luonnollisesti ollut. Nukkumisesta ei tullut juuri mitään. Aamulla menin kylpyhuoneeseen, astetuin toiveikkana suihkun alle ja käänsin hanasta. Suihkusta putosi yksi surullinen pisara. Minua alkoi naurattaa hervottomasti.

Kuubalaiset sähköviritykset eivät menisi läpi mistään suomalaisesta tarkastuksesta. Suihkuissa oli usein joku kummallinen hengenvaarallisen näköinen sähkövastuslämmityssysteemi. Ennen suihkuun menoa piti varmuudeksi tehdä pari ristinmerkkiä. Epämääräisissä sähköpistokkeissa roikkui vielä epämääräisempiä tuulettimia. Nämä kaikki viritykset ovat taloissa, jotka on tuettu laudanpätkillä. Kuubalaiset vessat ovat luku sinänsä. Kävimme muutama vuosi sitten erään hotellin yökerhossa, miesten vessa oli rikki ja siis suljettu. Kas kummaa tilanne oli viimeksi sama. Miehet ja naiset kävivät samassa kammottavasssa eriössä. Turistin paras ominaisuus on hyvä virtsanpidätyskyky. Tämä menee nyt vessajutuiksi: kun ystäväni kuubalainen mies käy vessassa ulostamassa hän sanoo vaimolleen "Lähetin terveiset Fidelille."

Ei kommentteja: