Keskustelimme osaston kahvipöydässä ysköksistä. Työskentelin aikoinaan keuhkotautiosastolla. Aamukierrolla potilaat esittelivät ysköstensä väriä. Hoitajat muistelivat kuinka yskösten määrä piti mitata ja väri kuvailla. Tässä vaiheessa keskustelua ei kahvi ja keksi oikein enää maistuneet.
Keuhkolääkäriuraltani muistan tohtorin, joka oli intohimoinen tupakanpolton vastustaja. Potilashuoneeseen astuessaan hän totesi nenäänsä tuhisten, että jollakulla on täällä taatusti tupakka-aski. Pieni mummukka avasi laatikon, kaivoi sieltä käsilaukun ja repi esille Marlboroaskin. Lääkäri takavarikoi tupakkatuotteet. Potilaat hinkkasivat sormiaan kynsiharjalla, ennen tuon lääkärin tapaamista, etteivät kärähtäisi syöpäkääryleiden röyhyttelystä.
1 kommentti:
1994 Sotainvalidien sairaskodissa Porissa eräs selvästi vanhan kaartin koulutuksen saanut hoitaja kuvasi raportilla potilaan yskösten olevan "vihreät, niin vihreät, yhtä vihreät kuin Kaisa-tohtorin silmät..."
Ja se, jos mikä, on VIHREÄÄ.
Onko muuten älyttömämpää värin nimeä? Olisiko satakuntalainen "vihelä" yhtään parempi?
Lähetä kommentti