lauantai 26. helmikuuta 2011

Muusa



Ostin taulun. Maalaus ei ollut kallis eikä taulun maalannut nainen kuuluisa tai trendikäs. Ostin osamaksulla. Taiteilija ei ota korkoa tästä lainasta. Kävelin gallerian ohi noin 30 kertaa ja lopulta oli pakko taulu hankkia. Sen nimi on muusa. En osaa analysoida miksi sen halusin. Mahdollisesti värien vuoksi.

Galleria koppelo on runokaupan vieressä. Runokirjoja myy runoilija, joka on tuon taidemaalarin puoliso. Hän kertoi käyvänsä kuntokeskus Go go:ssa. Ei runoilija voi käydä kuntokeskuksessa. Oikea runoilija käyskentelee ja mietiskelee utuisia ajatuksia ja korkeintaan nostelee ruosteisia painoja kellarissa. On laiha koska unohtaa syödä. Hoikkuuden syynä ei voi olla se, että runoilija käy Body Pumpissa.

4 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Kuvataiteilijan vaimona täytyy sanoa että pidin tarinasta. Vaikka en olekaan mielestäni muusa, niin maalaus on hyvä.

Minusta ihmisten pitäisi tehdä juuri näin: ostaa taulu jos se oikeasti sykähdyttää! Ei sille tarvitse syytä kehitellä!

Mari Koo kirjoitti...

Hieno taulu! Ja kuvataiteilijan muusana arvostan myös tarinaa.

Ja olen Ripsan kanssa samaa mieltä siitä, että kyllähän taiteen ja myös monen muun hankinnan pitäisi sykähdyttää, ennen kuin ostaa.

Merja kirjoitti...

Tapasin viime viikolla erään tuttavan. Hänen taidekokoelmansa oli laajentunut, seinille oli ilmaantunut nimekkäiden nyt jo edesmenneiden suomalaismaalareiden hienoja töitä. Tuttavani kertoi, että hänen äitinsä hankki niitä vuosikymmeniä sitten, osamaksulla. Tuttuni kertoi ollensa vihainen, jääkaappia olisi tarvittu silloin paljon kipeämmin. Nyt hän on ikionnellinen äidin perinnöstä. Suosittelen taidehankintoja.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Asuntolainassa riittäisi maksettavaa. Mutta...