Vesirenkaat hopeanmustat

Seuraan kuinka paljon blogiani luetaan. Pariin otteseen tekstini on linkitetty blogiin http://kulutusjuhla.fi/ (kukahan opettaisi minulle linkityksen salat), tuolloin lukijoiden määrään tulee selkeä piikki. Blogin esittely kuuluu näin: Kulutusjuhla ry:n ryhmäblogissa kirjoitetaan vastuullisesta kuluttamisesta, kulutuskokemuksista ja lainataan muiden kuluttamiseen liittyviä kirjoituksia.

Blogini lukijat lukevat blogia eniten klo 21. Iltauutisten jälkeen, sittenhän voi mennä nukkumaan. Lukijat ovat siis kunnon kansalaisia.

Lauantai on ihana päivä, siitä puuttuu arkipäivän kiire ja sunnuntain ahdistus. Sunnuntaina on jo murehdittava tulevaa viikkoa,jossa on aina jotain mitä siellä ei välttämättä soisi olevan. Jotain, johon ei ole riittävästi valmistautunut.

Lähden pian käymään vanhempieni luona. Minä uskallan lähteä junaan. Laitan reilusti päälle, varaudun kaikenlaisiin katastrofeihin. Tämä vierailu kuuluu projektiin: tartun asioihin, jotka ovat kesken, joista on huono omatunto. Olen nähnyt vanhempiani viimeksi kesällä. Tapaan myös sisareni, jonka näkemisestä on yhtä pitkä aika.

Viikonlopun runo Bruno K. Öijerin kokoelmasta Hopeanmustaa:

MYSTEERI

huoneet
venyttelevät
kuin aamuvalosta juovikkaat kissaeläimet
kuulen askeltesi äänen
kun menet rappuja alakertaan
ja minä makaan sägyssä
huomaan hetken kuluttua
että olen maannut kauan ja tuijottanut seinää
samalla kun seinä on tuijottanut rauhallisesti takaisin
eikä mitään tapahdu
mutta niin tuntuu jatkuvan iäisyyden
ennenkuin herkeän
ja yritän nukahtaa uudestaan
yritän koota itseni ja päätyä johonkin
tulla paikkaan
missä kevyen tihkusateen kaltaisia ovat huolet
tavaroista jotka olen unohtanut kantaa illalla sisään
paikkaan missä minun ei enää
tarvitse välittää
mitä ihmiset tekevät toisilleen
paikkaan josta en ole koskaan kertonut
enkä koskaan lähde pois
siellä minä istuin kerran
ja viilensin kättäni syvyydessä
näin kaiken edessäni
näin elämäni
näin vesirenkaat hopeanmustat


Runo toi minulle kylmät väreet, positiiviset väreet.