Vielä yksi tanka-runo. En tiedä mistä kokoelmasta, löysin netistä, Arto Lapin pitämästä esitelmästä. Ilmeisesti nyös Anhavan käännös.
Kaikesta olen luopunut, niin kuin päätin.
Jäljellä on vain sydän,
siihen painuneet kukkien kaikki värit.
P.S.
En ole vielä luopunut juuri mistään. Olen pinnallinen roinan perässä juoksija. Näin selvennykseksi. Ruoskin itseäni lauantaiaamuna. Kohta keitän uudet aamukahvit ja syön tuoreen sämpylän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti