sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Äiti menee töihin ja Kale ottaa kaljan

Tänään töihin pyöräillessä olisi ensimmäistä kertaa tarvinnut hanskat. Sunnuntaina puoli kahdeksalta Tampere näytti hylätyltä, vain roskat olivat jäljellä. Kotimatkalla kohtasin sateen, joka kesti tarkalleen sen ajan, joka minulta kului sadetakin pukemiseen.

Peiton alta kurkistivat sirkeät silmät, ladyn ikä on lähempänä sataa kuin yhdeksääkymmentä vuotta. Rouva asui vielä kotonaan, mutta nyt tuntuivat koordinaatit menneen sekaisin. "Missä te olette nyt?" minä kysyin. "Kampaajalla" rouva vastasi. Jospa dementoituminen ei olekaan niin kamala kohtalo. Ainakin minulle kampaajakäynti edustaa itsensä hemmottelua. Vanhus (kai tässä voi jo käyttää sanaa vanhus) katseli tarkasti potilashuoneen seiniä, kattoa ja lattiaa ja totesi "Hienoa täällä on."

On kaksi ihmisryhmää, jotka puhuvat itsestään kolmannessa persoonassa: juopot ja äidit. "Kale ei enää juo väkeviä, mutta olutta Kale voisi ottaa." Kun minusta tuli äiti aloin oitis puhua lapsilleni tähän tapaan "Äiti vaihtaa nyt vaipat ja sitten äiti keittää puuroa." ja "Äiti on tänään väsynyt, ei saa meluta!" Mikä on se Kale, joka ilmaantuu ryyppyporukkaan juuri ennen Kalen sammumista. Kuka on se äiti, joka muuttaa asuntoon Heidin tilalle. Tässä siirrytään ikäänkuin itsen ulkopuolelle, rooliin, jossa ei aivojen koko kapasiteetin käyttöä vaadita. Jossain vaiheessa kenties vielä sanon "Mummi antaa karkkia" välittämättä siitä, että vieressä miniä kiristelee hampaitaan. Ehkä kolmannen persoonan käyttö on jonkinlainen korkein hellyydenosoitus.

Heidi menee nyt sohvalle makaamaan. Heidiä väsyttää.

10 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa usein puhutaan palvelijoille kolmannessa persoonassa: Martta vie nyt lapset nukkumaan ym.

Heidi kirjoitti...

Onko se sitten itsensä alistamista kun käyttää itsestään kolmatta persoonaa. Tai sitten se on vain sukupolvelta toiselle siirtyvä tapa.

Anonyymi kirjoitti...

vierailta saatettiin myös kysyä: "ottaako hän kakkua?"

Anonyymi kirjoitti...

Hih, olin juuri päiväkodin keskustelussa, jossa työntekijä puhui itsestään juuri näin "Inkku on nyt vähän sekaisin". tms. Pienille, herkille ja hauraille pitää puhua näin varovasti.

Roope Dessutom kirjoitti...


Hmmm, pistää mietteliääksi. Minähän suosin usein blogissani kolmatta persoonaa kertoessani itsestäni: "Dessulle juolahti mieleen eräs vanha juttu..." jne.

En kuitenkaan oikein tunne kuuluvani kumpaankaan mainitsemistasi ryhmistä.

Dessu

Heidi kirjoitti...

Ehkä se johtuu siitä, että Dessu on kuitekin puolifiktiivinen hahmo (näin ainakin oletan).

Lasse kirjoitti...

Minäkään en tunne kuuluvani kumpaankaan mainittuun kolmannen persoonan ryhmään, kun 'isinä' olen pojalle jutellut.

Eräässä Asterix-albumissa on kohtaus, jossa lakeijalle kerrottiin että Julius Caesarilla on tapana puhua itsestään kolmannessa persoonassa. Lakeija meni sitten puhuttelemaan Caesaria:

Lakeija: Hän on suurenmoinen!
Caesar: Kuka?
Lakeija: No, te.
Caesar: Ai hän!

Heidi kirjoitti...

Hauskoja ja mielenkiitoisia kommentteja.

Merja kirjoitti...

Kyllä, mummi antaa karkkia, pyyhkii pyllyn ja letittää tukan. Ja sanoo: mummi on jo niin vanha, ettei millään jaksa tuota mekkalaa. En kyllä aina jaksanut äitinäkään, mutten enää muista, miksi.

vanski kirjoitti...

Maalla naapurin satavuotias mummo puhutteli aina kolmannessa persoonassa --"ottaako hän kakkua ?" --ei auttanut mikään !Vieras kun oli kaupunkilainen ja mummo maalainen ...hävetti ja huvitti .