maanantai 15. syyskuuta 2014

Höstvisa

Vägen hem var mycket lång
och ingen har jag mött,
nu blir kvällarna kyliga och sena.
Kom trösta mig en smula,
för nu är jag ganska trött
och med ens så förfärligt allena.
Jag märkte aldrig förut att mörkret är så stort,
går och tänker på allt detdär som man borde.
Det finns så mycket saker som
jag skulle sagt och gjort.
och det är så väldigt lite jag gjorde.

Skynda dig älskade, skynda att älska,
dagarna mörkna minut för minut,
tänd våra ljus, det är nära till natten,
snart är den blommande sommarn slut.



---------------------------------------------------
Tuossa edellä on copypaste-menetelmällä vaivattomasti sirretty blogiin Syyslaulun kahden ensimmäisen säkeistön sanat. Tove Jansson kirjoitti ne. Jostain syystä suomalaiset sanat eivät kosketa ollenkaan samassa määrin.

Aurinko paistaa sitkeästi, joten syysmelankoliaan uppoaminen ei vielä onnistu. 

Vuorotteluvapaan vuoksi minun oli mahdollista osallistua työväenopiston aamujumppaan. Taisin olla porukan nuorin. Mukaan oli uskaltautunut kaksi kypsässä iässä olevaa miestäkin. En ole pitkään aikaan nähnyt jumppatossuja, mutta nyt näin. Jumppa oli kaikesta huolimatta hyvä, hieman verkkainen, mutta hitaus sopi hyvin varhaiseen aamuun. 

Poljin jumpan jälkeen Tammelan torille. Join kahvia ja söin leivän, jonka päällä makasi kinkkusiivu ja viipale mehevää tomaattia. Ampiaisen piirittivät minua eri suunnista. 

Torimyyjä ilmoitti kuuluvalla äänellä "Kaikki meillä myytävä on suomalaista, myös myyjät ovat suomalaisia". Hän vilkaisi samalla viereisen pöydän thai-naista. Keräsin ostokseni ja hankin kiusallani aasialaiselta myyjältä litran puolukoita.  Minusta tuntuu, että suomessa on leviämässä jonkinlainen uusisänmaallinen herätys. Ikävää, että se tulee esille ulkomaalaisiin kohdistuvana vihana.

7 kommenttia:

Marjatta kirjoitti...

Vantaalla yksi ravintola, jossa ikkunassa Suomen lippu ja teksti: Taatusti suomalainen ravintola (tai jotenkin noin se oli ilmaistu). Vantaalla asioidessani tihensin askellusta kyseisen ravintolan ohi kulkiessani.

anumorchy kirjoitti...

Mutta onko suomalaisuuden korostaminen automaattisesti ulkomaalaiseen kohdistuvaa vihaa? Tuo myyjahan sanoi vain totuuden omasta poydastaan.

Heidi kirjoitti...

Tapa, jolla hän sen sanoi ja miten hän viittasi katseellaan viereiseen pöytään, oli jotenki osoitteleva ja vihamielinen. Totuushan se tietysti oli.

Lasse kirjoitti...

Arvostan puolukanosto-operaatiotasi!

Merja kirjoitti...

Minä olen jo kahtena kesänä ostanut marjani meidän kylän vietnamilaismyyjiltä. Nuoria poikia, ihanan yrittelijäitä, iloisia ja kohteliaita. Ihan samaa tavaraa myyvät kuin muutkin torilla, mutta valitsen aina heidät. Periaatteellisista syistä.

Heidi kirjoitti...

Todenäköisesti vietnamilaiset ovat keränneet suomalaisten myyjien marjatkin.

Anonyymi kirjoitti...

Puolukat ovat parhaita itse poimittuina ja poiminta on mukavaa, elleivät hirvikärpäset satu samaan kohteeseen.
Meidän kylän koululle oli majoitettu thaimaalaisia poimijoita. Pitkiä päiviä tekivät ja saivat kasaan autokuormittain marjaa. Hatunnosto heille ja kiitokset siitä, että pysyivät poissa pihapiiristä, missä minä marjastan.
Sinttu