lauantai 13. syyskuuta 2014

Imuri

Päätin imuroida. Marttojen ohjeissa sanotaan, ettei siivousta kannata lykätä liian kauan. Kaikki sujui alkuun normaalisti. Sitten Mielestäni kuului veret seisauttava ääni. Avasin luukun, joka imurissa ilman työkaluja aukeaa. Huomasin, että pölypussi puuttui. Pöly ja kissanhiekka olivat tukkineet Mieleni röörit ja imurin kylki hohkasi kuumuutta. Irroitin johdon seinästä ja letkun kodinkoneen mahasta. Pölyä oli vaikea saada pois imurin sisuskaluista kun sitä ei voinut imuroida. Käänsin Mielen nurin ja varistin roskat sen vatsasta. Olisi tehnyt mieleni laskea hanasta vettä imuriin, lisätä  pesuainetta ja tiskata lika pois. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että sähkömoottori ja vesi eivät ole välttämättä hyvä yhdistelmä. Pyyhin imurin sisuksia varovaisesri nihkeällä luutulla, annoin kuivua hetken ja asetin pölypussin paikoilleen. Se toimi!

Eipä tässä muuta tänään. Kävin lenkillä ja ruokakaupassa. Join Pyynikillä munkkikahvit. Minulla on tapaaminen, joka jännittää positiivisessa mielessä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Se, että kääntää välillä Mielen nurin kannattaa. Monessakin Mielessä.

Heidi kirjoitti...

Totta.