Mökillä kuuluu kävellä raskain askelin, jotta käärmeet tietävät siirtyä mökkeilijän tieltä. Tällä kertaa en nähnyt yhtään rantakäärmettä, en laiturin alla uiskentelemassa enkä terassilla aurinkoa ottamassa.
Joku ilkeä otus oli syönyt marjapensaiden lehdet, oksista roikkuivat pelkät lehtiruodit. Sille olivat kelvanneet vain punaiset viinimarjapensaat, mustat eivät olleet maistuneet. Tuholainen oli ollut erittäin perusteellinen. Surullinen ja pelottava näky.
Vanhempani harrastavat terassien rakentamista. Mökillä on jo seitsemän terassia, joten terassikapasiteetti alkaa olla melko täysi. Niinpä he olivat kaventaneet yhtä terassia ja leventäneet toista.
Isä ei antanut äidin kerätä kanttarelleja, jotta minä saan ne poimia. Joku muukin oli ne lopulta löytänyt.
Illalla vanhukset pelasivat pingistä. Minä menin nukkumaan. Heräsin yöllä kamalaan pamaukseen, jonka jälkeen taivas repesi ja vettä tuli niin, että puutarhatuolit katoksen alla olivat litimärkiä. Samalla kun satoi, muuttui taivas kirkkaaksi ja sitten taas jyrisi. Juoksin pömpelistäni mökin sohvalle turvaan.
Herättiin ajoissa syömään aamiaista, että ehdittiin syödä lounas ennen junan lähtöä.
Näin Turussa junaa vaihtaessani tytärtäni, joka asuu Turussa ja poikaani, joka oli kavereidensa kanssa myymässä keskiaikamarkkinoilla. Pojan harteilla roikkui hassu viitta ja muutenkin vaatteet olivat kovin keskiaikaiset.
Tytär muuttaa takaisin Tampereelle ja pojan tyttöystävä sai täältä haaveilemansa opiskelupaikan. Mikä tässä on ollessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti