Mitkä olivatkaan viime vuoden kohokohdat? Kävin gastroskopiassa ja
aloitin vesijumpan (vesijumpassa kävin kolme kertaa, gastroskopiassa vain kerran).
Vesijumpassa soitettiin Popedaa, gastroskopiassa ei ollut musiikkia, jos
olisi ollut niin varmaan sekin olisi ollut Popedaa.
Luin Twitteristä jonkun nuorehkon naisen vuodesta, johon oli kuulunut uusi työpaikka, asunto ja kihlaus. Tuosta listasta tuli jotenkin melankolinen olo.
Somessa julkaistuista valokuvista olisi saattanut laskea kuohuviinilasien määrän (en laskenut). En erityisemmin välitä uudenvuoden juhlinnasta.
Blogillani on ollut viime aikoina varsin runsaasti lukijoita. Lienevätkö ihan oikeita lukijoita vai onkohan taustalla joku kummallinen juttu, jota en ymmärrä.
Tein yhden uudenvuodenlupauksen, aion kirjata ylös kaikki lukemani kirjat, sekä näkemäni elokuvat ja teatteriesitykset. Ei niitä muuten muista.
Jos toivotetaan "Hyvää uuttavuotta", se kuulemma tarkoittaa aattoa ja päivää, mutta jos taas haluaa toiselle kokonaista hyvää vuotta, sanotaan "Hyvää uutta vuotta", pidetään tauko uuden ja vuoden välissä. Hyvää uutta vuotta siis kaikille tasapuolisesti.
6 kommenttia:
Hyvää uutta vuotta sullekin sinne ja Kertulle myös, rapsutuksin!!
Sitten kun olet kirjannut lukemasi, kerro, auttoiko muistamista? Minä olen kirjoittanut nuorena pitkät luettelot lukemistani kirjoista (silloin luin vielä toista sataa kirjaa vuodessa) ja rupesin uudestaan luetteloimaan neljä vuotta sitten. Ero entiseen on siinä, että vieläkin muistan, mitä niissä nuoruuden kirjoissa tapahtui - viime kesänä luetuista näen luettelossani kirjailjan nimen ja kirjan nimen ja MITÄÄN, en kerrassaan mitään muista enää teoksesta. Mutta onhan siitä se hyöty, ettei kirjastossa lainaa samaa kirjaa (kannetkin joissakin ovat niin saman näköisiä), kun lukulista kulkee kännykässä mukana. Vaikka kai ne vois uudestaankin lukea... kävisi varmaan niin kuin silloin tällöin televisiosta elokuvaa katsoessa, että vasta ihan loppuhuipennuksessa katsotaan miehen kanssa toisiimme ja todetaan: oho, me ollaankin käyty tää elokuvateatterissa katsomassa
Voi olla, ettei luettelointikaan auta. Ehkä pitää lisätä pieniä huomioita kirjan juonesta ja kannesta.
Hyvää jo alkanutta vuotta, Heidi!
Olen huomannut myös, että luettelointi ei auta. Kirjoitan usein blogikommenteissakin, että en ole lukenut jotain kirjaa, ja sitten kun haen kirjan kirjastosta ja alan lukea, niin huomaan lukevani tuttua tekstiä.
Aloitin noin vuosi sitten sellaisen listauksen, johon kirjaan kirjoja, joista en kirjoita blogiin. Nimesin sen Salaa luetut. Kävin äsken katselemassa niitä ja täytyy sanoa, etten muista kaikista, millaisia ne olivat.
Myös tuo edellisen kommentoijan kokemus elokuvan katsomisesta on tuttua.
Pitää varmaan hiljentää tahtia elämysten kokemisessa, lukea ja katsoa vähemmän.
Oletko katsonut tilastoista kohdan Katsojat? Siinä on joskus yllättäviä katsojamääriä jostain ulkomailta. Joukossa on ilmeisesti jotain muuta kuin oikeita lukijoita, jotain teknistä, mitä en (tietenkään) ymmärrä, jossain blogissa sitä kerran selitettiin. Tietysti ulkomailta on oikeitakin katsojia, ulkosuomalaisia ja käännöskoneen kautta lukevia, mutta jos yhtäkkiä tupsahtaa kerralla viisisataa Venäjältä tai jostain kaukomailta, niin se minua alkaa epäilyttää.
Entä oletko katsonut, mistä osoitteista blogiisi tullaan? Google ja toiset blogit on kai se yleinen. Minulla on käyty toistuen pornosivuilta - huokaus, on varmaan seksikästä luettavaa ja katsottavaa. :D
Varmasti on nyös jotain teknistä juttua taustalla. Suomalaisia on tietysti ehdoton enemmistö, seuraavaksi Saksa (?), Venäjä ja Yhdysvallat.
Hyvää vuotta 2019 sinulle Marjatta!
Hei ja hyvää alkanutta vuotta (jota ei edes voi kirjoittaa yhteen). Pidin vuoden 2011 ajan kirjaa ainakin katsomistani elokuvista mutta saattoi siinä olla myös kirjalistaa sivussa. Kyllä kävi ärsyttäväksi loppuvuodesta jo. En jatkanut.
Lähetä kommentti