Nyt tuli tunne, että on pakko kirjoittaa edes jotain, kun eilinenkin avautuminen jäi väliin. Voi tietysti kysyä, että kuka pakottaa.
Muistelin tänään erään sairaalan ihotautilääkäriä. Hän oli saksalainen ja puhui suomea hieman murtaen. Tämä tapahtui vuosia sitten. Miehestä kerrottiin, että kun potilas lähestyi, hän alkoi huitoa ja huutaa "Älkää tulko lähemmäksi, älkää tulko lähemmäksi, minä tiedän mikä teillä on!"
Joskushan diagnoosin tietää jo parissa minuutissa, anamneesin kysely ja kaikenlainen tutkiminen on teatteria, joka on vaan vietävä läpi, ettei homma vaikuttaisi yksisarvisterapialta.
Olen koko päivän miettinyt, mikä sen ihotautilääkärin nimi oli ja nyt sen vasta muistin. Aivot ovat kerrassaan oikullinen, mutta hieno laitos.
2 kommenttia:
Mainiossa brittiläisessä komediasarjassa Ponille kyytiä esiintyi se eläinlääkäri, joka ei metriä lähemmäs tutkittavaansa mennyt. Nauratti aika hyvin sekin.
Johan oli lääkäri:) Olin itse tänään pienessä leikkauksessa ja oli jotenkin söpöä, kun gynekologi huudahti yhtäkkiä ihastuneena"katsokaa, nyt se luuli, että alkio kiinnittyy", hän varmaan näkee tällaista joka päivä, mutta silti huudahteli muutaman kerran. "Näin siinä aina käy." Taisi olla oikealla alalla. Ehkä kohdun sulkeutuminen tms.on vaikuttavan näköistä kerta toisensa jälkeen. No oli nuori lääkäri ja hoitajatkin nuoria. Olisin itsekin kyllä halunnut nähdä.
Lähetä kommentti