Päätin ostolakkoni ostamalla trikoomekon, jonka kankaaseen on painettu polkupyörän kuvia. Polkupyörät ovat vaan niin kivoja.
Katsoin eilen Areenasta dokumentin Jörn Donnerista, josta on tullut vanha kärttyinen mies. Donner on painunut paljon lukevan ihmisen kumaraan. Mies ei vaikuta tulevan toimeen dokumentintekijän kanssa vaan haukkuu ohjaajan ratkaisuja. Donner halveksii kaikkea ja kaikkia. Dokumentin arkistofilmeissä nähdään ylimielinen, mutta ah niin seksikäs nuori Donner.
Luen Naomi Aldermanin romaania Voima. Kirja alkaa koukuttavasti, mutta nyt lähinnä odotan, että se vihdoin loppuisi. Kirjassa nuoret naiset saavat kyvyn tuottaa sähkövirtaa, joka lähtee solisluun seudun käämistä. Sähkövirta voidaan johtaa ympäristöön käsien kautta. Sähköiskulla voidaan satuttaa, jopa tappaa.
Miltä tuntuisi olla voimakkaampi kuin muut? Tietää, ettei toinen pärjää sinulle fyysisesti ja olet turvassa. Voima on valtaa ja nostaa itsetuntoa. Voimaa on kontrolloitava ja se vaatii itsehillintää. Maailmanjärjestys menee sekaisin, kun naisilla on lopulta se voima.
Toinen kirjani julkaistaan keväällä 2020.
7 kommenttia:
Minä katsoin Donner-dokumentin tv:stä kun ennakkoarviossa sitä kiiteltiin. Kiusallisen kiukkuinen ukko hänestä on tullut, vähän säälitti se aggressiivinen, jotenkin taisteluasentoon jähmettynyt olemus. Ilmeisesti muutama ihminen kuitenkin sietää häntä, poikakin. Varmaan hän on kotioloissa rennompikin. Ihmettelin, että tekijät jaksoivat tehdä dokumentin kun kohde vaikutti noin vastahakoiselta.
Muuten tykkään kyllä Donnerin tekemisistä ja puheenvuoroista politiikasta, yhteiskunnasta y.m.
Donner on lapsesta lähtien kiehtonut minua.
Onnea todellakin kirjan julkaisun johdosta! Mielenkiintoista jatkossa seurata kuinka vaatimattomaan sivulauseen toteamukseen tuletkaan kätkemään kolmannen ja neljännen kirjan julkaisu-uutisen. Niitä seuraavia sitten ei ehkä kehtaa edes mainita, koska mitä noilla kehumaan?
Ei se taida olla vaatimattomuutta vaan jotenkin sitä ei täysin usko ennen kuin se kirja on kädessä. Kustannussopimusta ei ole alkekirjoitettu! Kiitos onnittelusta!
Jee, hyvä sinä! Odotan kirjaasi kiinnostuksella.
Donner-dokkari oli sääliä herättävä. Näin käy kun elämässä ei ole muuta tärkeää kuin työ ja maailma karkaa ohi. Donner halusi, että dokumentista tulisi keskustelutyylinen eikä häntä kuvattaisi missään puuhissaan vaan vain penkillä keskustelemassa, mutta ei sitten keskustellut kunnolla mistään. Kiehtova poikkeusihminen.
Upeeta! Mahtavaa! Onnittelut, todella!
Kiitos!
Lähetä kommentti