Kerttu on tykästynyt yhden huonekasvin makuun. Kun komennan sitä jättämään viherkasvin lehdet rauhaan se asettuu ikkunalaudalle istumaan ja katselee viattoman näköisenä poispäin rukkaruukussa kituvasta kasvista. Sitä piti hoito-ohjeen mukaan leikata säännöllisesti, joten Kerttu ehkä vain noudattaa hoito-ohjeita.
Sanotaan, etteivät nuoret ihmiset nykyään aikuistu, osta omakotitaloa, hae vakivirkaa ja ota vastuuta asioistaan vaan istuvat kahviloissa ja kulkevat reppu selässä pitkin Aasiaa. Voisiko se johtua siitä, että vanhemmat eivät vanhene? Isäni ja äitini ovat aina rientäneet tarvittaessa apuun. Vielä siinä vaiheessa kun olin viisikymppinen, tuli isä työkaluineen ja alkoi purkaa lattiaa tai kiinnittää valaisimia kattoon.
Miten siinä sitten aikuistut? Isä teki pitkään veroilmoituksenikin, välillä oli sellainen kolmentoista vuoden jakso, jolloin sen teki ex-aviomieheni. Nythän sitä ei enää tarvitsekaan tehdä, joten siinä mielessä pärjään ihan omillani, joten voisiko jo puhua aikuistumisesta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti